Diagnoosi ja tutkimukset

Taulukko jatkuu oikealle ->

Tuore tai vasta havaittu eteisvärinä
Diagnoosi 
Anamneesi Arvioi päivystyksellisen
hoidon tarve (ks. alla)
Kartoita ja hoida riskitekijät  Arvio AK-hoidon
tarve
Oireisuus (EHRA-luokka)

Päivystyslähete erikoissairaanhoitoon

  • tuore FA <48h ja kardioversio-suunnitelma
  • sydänlihasiskemia
  • sydämen vajaatoiminta
  • nopea kammiovaste, johon liittyy oireisuus (usein > 130-140/min)
  • bradykardia < 40/min
  • synkopee
  • äskettäinen sydäntoimenpide

Modifioitavat riskitekijät

  • ylipaino
  • alkoholi
  • tupakointi
  • liikkumattomuus
  • korkea verenpaine
  • uniapnea
  • sokeritasapaino DM-potilailla

CHA2DS2VASc tukosriski 

HASBLED
vuotoriski

Kliininen tutkimus ja konetutkimukset Akuutin (< 48h) eteisvärinän hoitolinjat

Sepelvaltimo-
taudin hoitoketju

Sydämen vajaatoiminnan hoitoketju

Eteiskorvakkeen sulku

  • Joka kolmas sairastuu elämänsä kuluessa eteisvärinään 
  • Eteisvärinän ilmaantuvuus kasvaa voimakkaasti 65v ikävuoden jälkeen 
  • Esiintyvyys lisääntyy väestön ikääntyessä tulevina vuosina 
  • Eteisvärinän seulontaa suositellaan (ESC 2020 suositus) 
  • Eteisvärinä on usein oireeton taudin alkuvaiheessa ja silti aiheuttaa aivohalvausriskin
  • yli 65v potilailla aina lääkärin tai hoitajan vastaanotolla (opportunistinen seulonta) 
    • seulontaan voidaan käyttää 1-kanava EKG laitetta, pulssioksimetriin perustuvaa laitetta tai verenpainemittaria
    • Jos näitä ei ole saatavilla käytetään pulssin tunnustelua 
  • Systemaattista seulontaa voidaan harkita yli 75v potilailla (esim. rokottamisen yhteydessä)  
  • Eteisvärinän diagnoosi vaatii joko 12-kytkentäisen EKG:n tai 30 sekunnin 1-kytkentäisen EKG nauhoituksen, jonka lääkäri tulkitsee 
  • Eteisvärinässä normaali P-aalto ei erotu, EKG:n perusviiva on epätasainen ja kammiotaajuus on epäsäännöllinen  
  • Päätöstä antikoagulaatiohoidon aloituksesta ei pidä tehdä ilman selvää EKG-dokumentaatiota eteisvärinästä 
  • Myös CE-merkittyjen (lääkintälaite) kannattavien laitteiden tuottamasta EKG-nauhoituksesta voidaan asettaa eteisvärinä diagnoosi, jos lääkäri varmistaa laitteen tekemän diagnoosin. Diagnoosia ei voida kuitenkaan tehdä pulssioksimetriaan perustuvista laitteista 
  • Tahdistinlaitteista tai rytmivalvurista dokumentoitu>5min eteisvärinäjakso lisää tukosvaaraa 
  • Erittäin suuren tukosvaaran potilailla (CHA2DS2VASc3)kannattaa AK-hoito aloittaa herkemmin kuin matalan riskin potilailla, huomioiden myös vuotoriskit 
  • Epäselvissä tilanteissa konsultoi kardiologia ak-hoidon tarpeellisuudesta 
  • Uudet i48 ICD-10 koodit eteisvärinälle. Kirjaa oikea diagnoosi potilaalle. 

Koodi 

Selite 

I48.0 

Kohtauksittainen eteisvärinä 

 

  • Paroksysmaalinen eteisvärinä 
  • Eteisvärinä palautuu itsekseen sinusrytmiin 7vrk kuluessa tai palautetaan sähköisesti tai lääkkeellisesti <48h kuluessa 

I48.1 

Jatkuva eteisvärinä 

  • Persistoiva eteisvärinä 
  • Ei palaudu itsestään 7vrk kuluessa tai palautetaan sähköisesti tai lääkkeellisesti >48h kuluessa 
  • elektiiviseen kardioversioon tulevat potilaat 

I48.2 

Pysyvä eteisvärinä 

  • ”Krooninen eteisvärinä” ei enää suositeltava termi 
  • Eteisvärinärytmi on hyväksytty pysyväksi rytmiksi ja on siirrytty sykkeen hallintalinjalle 

I48.3 

Tyypillinen eteislepatus 

  • F-aallot alaseinäkytkennöissä 
  • Samat periaatteet AK-hoidon osalta kuin eteisvärinässä 
  • Voidaan usein hoitaa ablaatiolla pysyvästi 

I48.4 

Epätyypillinen eteislepatus 

  • Ei F-aaltoja 
  • P-aallot erottuvat V1 parhaiten 
  • P-aallon morfologia erilainen kuin sinusrytmissä 
  • Tasainen kammiotaajuus yleensä 1:2-1:4 blokilla 
  • Reagoi usein huonosti hidastavaan läääkitykseen 
  • Samat periaatteet AK-hoidon osalta kuin eteisvärinässä 

I48.9 

Määrittämätön eteisvärinä tai eteislepatus 

  • Työdiagnoosi, jos mikään ylläolevista diagnooseista ei täyty/on epävarma 

 

 Kuva. Eteisvärinä ja osittainen LBBB.  

Kuva. Tyypillinen eteislepatus. F-aallot alaseinäkytkennöissä.  

Kuva. Epätyypillinen eteislepatus tai eteistakykardia (tarkka diagnoosi voi vaatia Elfys-tutkimuksen). P-aallon morfologia ja sähköinen akseli on erilainen kuin sinusrytmin aikana. Potilas on usein keuhkosairas tai sydänleikattu. Adenosiiniboluksen aikaansaaman AV-katkoksen aikana tallennettu EKG saattaa auttaa diagnoosin asettamisessa. 

  • Provosoivat tekijät 
  • Kohtausten esiintymistaajuus ja kesto
  • Oireiden vaikeusaste (EHRA-luokitus)
    • Palpitaatio
    • Väsymys ja suorituskyvyn heikkeneminen
    • Huimaus
    • Rintakipu
    • Hengenahdistus
  • Verenpainetaudin hoidon optimointi tai seulonta kotimittauksin
  • Sukurasitus eteisvärinälle?
    • Nuorilla (<50v) tai jos ei riskitekijöitä eteisvärinälle
  • Tarvitaanko AK hoitoa: CHA2DS2VASc ja HAS-BLED pisteet 
  • Rytmi- vai sykekontrolli? 
  • Lääkitys 
  • Alkoholin käyttö
    • Suurkulutus merkittävimpiä eteisvärinälle altistavia tekijöitä
    • Tavoitteena kohtuukäyttö tai raittius
EHRA Luokka  Oireisuus
1 Ei oireita 
2 Lieviä oireita, jotka eivät vaikuta päivittäiseen elämään 
3 Vaikeita oireita, joiden takia päivittäinen elämä vaikeutuu 
4 Sietämättömiä oireita, joiden takia päivittäistä elämää on pitänyt muuttaa 
  • Kardiovaskulaarinen tutkimus 
    • Sivuäänet, kammiovaste, keuhkoauskultaatio, valtimostatus, maksan koko, turvotukset 
  • Toimintakykyarvio ja tarv. karkea neurologinen status (+MMSE) 
  • Paino, pituus ja painoindeksi (BMI): kirjaa sairauskertomukseen 
    • Selvitä potilaalle, että ylipaino merkittävin eteisvärinälle altistava tekijä 
    • BMI raja eteisvärinän ablaatiohoitoon on 35 
  • EKG  
    • Infarktiarvet, LVH, johtumisajat (SR), QRS-kesto, haarakatkokset 
    • Tarv kontrolli EKG kammiovasteenarvioimiseksi esim. 1-4vko kuluttua 
  • Thx-rtg (jos ei otettu 12kk kuluessa) tai epäilyä sydämen vajaatoiminnasta 
  • Verikokeetpvkna, k, kreatsh, alat (jos >3kk vanhat kokeet ) 
    • TNT ja proBNP tarvittaessa, jos epäillään sepelvaltimokohtausta tai sydämen vajaatoimintaa 
    • Lipidit, fpgluk, HBa1c osana kardiovaskulaaririskin kokonaisarvioita 
  • Sydämen ultraäänitutkimus (lähete Sydänkeskukseen)  
    • Kaikille uusille eteisvärinäpotilaille kertaalleen rakenteellisten sydänvikojen poissulkemiseksi ja hoitosuunnitelman tekemiseksi 
    • Ei tarvita potilaille, joilla tutkimus ei vaikuttaisi hoitolinjaan eikä potilas ole esimerkiksi toimenpidehoitojen tai varsinaisen rytmihäiriöestolääkityksen piirissä (esim. monisairaus, dementia tai muusta syystä alentunut toimintakyky) 
  • Holter 1-3vrk 
    • Eteisvärinäkuorman selvittäminen 
    • Sopivan kammiovasteen määrittäminen levossa ja rasituksessa 
  • Rasituskoe 
    • Sopivan kammiovasteen määrittäminen rasituksessa 
  • Päivystyksellisesti 
    • tuore FA <48h ja kardioversiosuunnitelma (voi odottaa esim. seuraavaan aamuun) 
    • sydänlihasiskemia 
    • sydämen vajaatoiminta 
    • nopea kammiovaste, johon liittyy oireisuus (usein > 130-140/min) 
    • bradykardia < 40/min 
    • synkopee 
    • äskettäinen sydäntoimenpide 
  • Kiireellisesti < 7vrk 
    • Kiireellinen kardioversio, kun AK hoito ollut käytössä ja EHRA4 oireet 
  • Kiireettömästi 7-30 vrk 
    • Elektiivinen kardioversio 
    • Sydämen ultraääni ja hoitolinjaukset (syke vai rytmikontrolli?) 
    • Eteiskorvakkeen sulku (vasta-aihe AK-hoidolle, mutta CHA2DS2VASc≥3
  • Kuvaa edellä mainitut tarkka oireanamneesi, EHRA-luokka, lääkitys ja sen muutokset tutkimuslöydökset lähetteeseen  
  • Kysymyksen asettelu 
  • Ks. lähete erikseen lähete elektiiviseen kardioversioon

Lähetteessä/konsultaatiopyynnössä tarvittavat asiat

Perussairaudet erityisesti sydänsairaudet ja toimenpiteet
Lääkityslista tarkistettu ajantasalle
Eteisvärinän historia: aiemmat kardioversiot, estolääkitykset ja ablaatiohoidot
Verenpainetaudin hoitotasapaino
Pituus, paino ja BMI
Eteisvärinän alkuaika ja havaitsemistapa: oireinen alku, oireeton sattumalöydös jne?
EHRA-luokitus
Mikä antikoagulaatiohoito aloitettu ja milloin?
Jos B-lausunto on laadittu, niin mainitse se lähetteessä
Kysymyksen asettelu