Potilasvalinta

  • Kirurgiasta seuraa aina hyytymistekijäaktivaatio, joka lisää tukosriskiä 
  • Valtaosalla ylipäänsä kirurgiaan soveltuvista potilaista tukosriski on kuitenkin korkeintaan kohtalainen ja on hoidettavissa samoja linjoja noudattaen 
  • Potilaille pyritään tarjoamaan maksimaalinen turvallinen antikoagulaatio-taso suhteessa ajan kanssa muuttuvaan vuotoriskiin 
  • Ohjeessa potilaat jaetaan kahteen hoitoprotokollaan riippuen tulossa olevan leikkauksen vuotoriskistä 
  • AK hoidon indikaatioiden painavuus 
  • Lisätietoa ja yleisperustelut toimintamallille
  • Joskus potilaan kokonaisedun kannalta on päivystys/kiireellinen leikkaus on parempi kuin leikkauksen viivästyttäminen AK-hoidon takia (esim. lonkkamurtumapotilaat) 
  • Rutiiniprotokollan mukaan hoidetaan 
  • Tarkempaa harkintaa ja soveltamista edellyttävät (ks. tukosriskin arviointi)
    • Mitraalikeinoläppä 
    • Raihnas/monisairas eteisvärinäpotilas CHA2DS2VASc≥7)
    • Raihnas/monisairas aorttakeinoläppäpotilas 
    • Tuore alle 1 v tromboottinen tapahtuma (sydäninfarkti, aivoinfarkti, TIA, keuhkoembolia tai laskimotromboosi )
    • Eteisvärinä ja aktiivinen syöpäsairaus
    • Potilas, jolla leikkausindikaationa on iskeeminen sairaus, lähinnä ASO-tauti
  • Rutiiniprotokollaan soveltumattomien potilaiden perioperatiivinen hoito suunnitellaan yksilöllisesti anestesialääkärin toimesta tarv. kardiologia konsultoiden
    • Valtaosa hyötyy muutenkin anestesialääkärin arviosta perussairauksien hoidon optimoimiseksi 
    • Toisaalta näiden potilaiden elektiivinen leikkauspäätös ei muutenkaan ole suoraviivainen 
    • Käytännön hoito mukailee suuren vuotoriskin protokollaa 
    • Jos et osaa yksittäisen monisairaan potilaan kohdalla päättää toimintatavasta, tee konsultaatio 
    • Anestesialääkärin kirjallinen konsultaatiopyyntö: leikkauspotilaan preoperatiiviset tutkimukset 
  • Jononhoitaja ohjelmoi ja ohjeistaa preoperatiivisen lääketauon määrityksen mukaan taulukosta 
  • Marevan-potilailla INR mitataan n. 4 vrk ennen suunniteltua toimenpidettä 
    • Ma potilaat edellisenä to  
    • Ti-to potilaat edellisenä pe  
    • Pe potilaan saman vko ma 
  • Anestesialääkäri vastaa peroperatiivisesta hyytymisstatuksen hoidosta yhdessä kirurgin kanssa 
  • Leikkauksen jälkeisestä hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden käytöstä vastaa kirurgi tarvittaessa anestesialääkäriä konsultoiden 
  • Tavoitteena on asteittainen paluu normaaliin antikoagulaatiohoitoon leikkauksen aiheuttamaan vuotoriskiin suhteutetussa ajassa 
    • Pienen vuotoriskin leikkauksissa 1-5 vrk 
    • Suuren vuotoriskin leikkauksissa viimeistään 2 viikossa 

Pienen vuotoriskin toimenpiteitä

Suuren vuotoriskin toimenpiteitä

Kaikki päiväkirurgia

Valtaosa tyräkirurgiasta

Sappikirurgia

Perianaalikirurgia

Valtaosa ihon ja subkutiksen kirurgiasta

Raajojen alueen verisuonikirurgia

Pienet torakoskooppiset keuhkoleikkaukset

Osa laparoskooppista suolistokirurgiaa

Elektiivinen endoprotetiikka

Ulkoisten sukupuolielinten kirurgia

Endoskooppinen urologinen kirurgia

Laparoskooppiset adnex toimenpiteet

Tahdistintoimenpiteet

Silmän etuosan kirurgia

Gastro- ja kolonoskopia

Bronkoskopia

Radiologinen näytteenotto

Suurten luiden traumaortopedia

Avoin laaja-alainen suolistokirurgia

Haima-, maksa- ja ventrikkelikirurgia

Peräsuolikirurgia

Kilpirauhaskirurgia

Kaulan ja torson alueen verisuonikirurgia

Kallonsisäinen kirurgia

Spinaalikirurgia

Laparoskooppinen tai avoin urologinen kirurgia

Kohdun poisto

Silmän takaosan kirurgia

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *