- Rytminhallinta käsittää eteisvärinän rytminsiirron ja rytmihäiriön uusiutumista estävän lääke- ja toimenpidehoidon (ablaatio).
- Sykkeenhallinta tarkoittaa hoitolinjaa, jossa toistuvista rytminsiirroista ja eteisvärinän estohoidosta luovutaan ja eteisvärinän kammiovaste optimoidaan
- Potilaan ennusteen tai AK-hoidon tarpeen kannalta ei ole merkitystä toteutetaanko rytmin- vai sykkeenhallintaa
- Hoitolinja valitaan yksilöllisesti (taulukko alla).
- Turhien päivystyskäyntien ja rytminsiirtojen välttämiseksi on tärkeää tehdä linjaus jokaiselle eteisvärinäpotilaalle
- Kirjaa hoitolinjaus selvästi sairauskertomukseen
- Hoidon linjaus voidaan tehdä PTH:ssä selvissä tapauksissa (mm. iäkkäät, monisairaat), muutoin se tehdään ESH:ssa. Tee tarvittaessa paperikonsultaatio Sydänkeskukseen
Rytmin ja sykkeenhallinnan päätökseen vaikuttavia tekijöitä. Taulukko jatkuu oikealle ->
Päätöstä sykkeen/rytminhallinnasta ei tehdä yhden tekijän perusteella vaan potilaan kokonaisuus otetaan huomioon.
- Eteisvärinä uusiutuu rytminsiirron jälkeen ilman hoitoa jopa 80–90 %:lla potilaista vuoden kuluessa
- Estohoitoa on harkittava, jos rytminhallintalinja on valittu ja tulee toistuvia käyntejä päivystyksessä tai kardioversioita: ≥ 3 / 12kk tai ≥ 2 / 6kk
- Rytmihäiriölääkitys estää vain harvoin eteisvärinäkohtauksia kokonaan, mutta voi vähentää oireita ja kohtaustiheyttä
- Vaihtoehtona rytmihäiriölääkitykselle on eteisvärinän ablaatiohoito
- Potilas ei siedä rytmihäiriölääkitystä tai on vasta-aihe
- Nuori potilas < 50v
- Ensilinjan ablaatiohoito on n. puolet tehokkaampi estämään oireista eteisvärinää kuin rytmihäiriölääkitys
- Viimeistään, jos lääkehoito ei auta potilaan elämänlaatua heikentävään oireeseen (EHRA3-4), on harkittava ablaatiota
- Estohoito suunnitellaan yksilöllisesti unohtamatta eteisvärinän riskitekijöiden hoitoa (erityisesti verenpainetauti, ylipaino ja alkoholin liikakäyttö)
- Beetasalpaajahoito voidaan yleensä aloittaa PTHssa, mutta sen teho on vaatimaton estämään eteisvärinää (hidastaa lähinnä kammiovastetta kohtauksen aikana)
- Varsinaisten rytmihäiriölääkkeiden (amiodaroni, dronedaroni, flekainidi ja sotaloli) aloitus kuuluu ESH:oon, mutta potilaita voidaan seurata PTH:ssa
- Kaikille potilaille tulee olla tehtynä sydämen ultraääni rakenteellisten vikojen poissulkemiseksi
- Kaikki varsinaiset rytmihäiriölääkkeet ovat vasta-aiheisia SSS ja II-III asteen AV-katkospotilailla ilman tahdistinhoitoa
- Flekainidia (Flecainide Orion, Tambocor) aloittaessa
- sydänlihasiskemia- ja aiempi sydäninfarkti tulee olla poissuljettu, jos potilaalla on sepelvaltimotaudin riskitekijöitä (perfuusiotutkimus, koronaari-CT tai invasiviiangio)
- Rakenteellisesti terve sydän
- Flekainidi ei saa leventää QRS-kompleksia ≥ 40% eikä aiheuttaa johtumishäiriöitä kontrolli-EKG:ssa 1-2 viikon kuluttua otettuna
- Voidaan käyttää rytmihäiriöiden hoitoon perehtyneen kardiologin harkinnan mukaan myös potilaalla, jolla esiintyy eteisvärinän lisäksi myös harvemmin eteislepatusta
- Dronedaroni (Multaq) on korvattava vain lääkkeellisen tai sähköisen rytminsiirron jälkeen
- Vasta-aiheinen vaikeassa munuaisten, maksan ja sydämen vajaatoiminnassa (>NYHA2)
- Maksa-arvoja (Alat) on seurattava kuukausittain 6kk asti, sitten 9kk ja 12kk ja tämän jälkeen 6-12kk välein
- EKG ennen hoidon aloitusta ja jatkossa 6kk välein
- ks. Multaq-hoidon seurantaohje
- Amiodaroni (Cordarone) p.o. aloitetaan jo infuusion aikana
- 600mg/vrk 1 vko, sitten 400mg/vrk 1 vko ja sitten ylläpitohoitoon 200mg/vrk.
- Pitkäaikaisessa ylläpidossa pyritään annokseen 100 mg/ vrk.
- Amiodaroni on yleensä siltahoito ablaatiotoimenpiteeseen esim. 3-6kk ajaksi
- Seuranta on järjestettävä ohjeen mukaan
Eteisvärinän estolääkitys. Taulukko jatkuu oikealle ->
Lääke |
Estohoidossa suositeltava ylläpitoannos |
Hoidon aloitus |
Annoksen muuttaminen |
Haittavaikutukset |
||
|
|
|
Munuaiset |
Maksa |
Sydän |
|
Flekainidi |
100–200 |
EKG ennen |
Pienennä |
Ei |
Vasta-aiheinen |
huimaus, näköhäiriöt |
Beetasalpaajat bisoprololi metoprololi |
5–10 95–190 |
EKG 1-2 vko aloituksen jälkeen PTH:ssa |
Ei |
Pienennä |
Ei |
fyysisen suorituskyvyn |
Amiodaroni |
100–200 |
EKG, TSH, T4V, |
Ei |
Pienennä |
Ei |
kilpirauhasen toimintahäiriöt, unihäiriöt, pahoinvointi, |
Dronedaroni |
400 |
EKG, Alat |
Ei |
Vaikeassa vajaa-toiminnassa vasta-aiheinen |
Vasta-aiheinen Voidaan |
ruoansulatuselimistön häiriöt, ihottuma, väsymys, heikkous, valoherkkyys, |
Sotaloli |
80–160 |
EKG ennen ja |
Pienennä |
Ei |
Varo käyttöä |
samat kuin beetasalpaajilla kääntyvien kärkien VT |
- Pohdi potilaan hoitolinjausta AINA kardioversion yhteydessä
- Rytminsiirto ilman jatkosuunnitelmaa on harvoin hyvää hoitoa
- Tee tarvittaessa jatkoista paperikonsultaatio Sydänkeskukseen
- Yleistä ablaatiohoidosta
- Potilaalla tulee olla paroksysmaalinen tai persistoiva oireinen eteisvärinä (EHRA 2-4)
- Pyritään pysymään sinusrytmissä toimenpiteeseen asti (rytmihäiriölääkitys ad amiodaroni)
- Ablaatiohoito ei saa vähentää eteisvärinän riskitekijöiden hoitoa (erityisesti verenpainetauti, ylipaino ja alkoholin liikakäyttö)
- Eteisvärinän ablaatiohoito on yleensä oireenmukaista hoitoa potilaille, joilla sydän on muuten terve tai lähes terve
- Poikkeuksena ovat tietyt (nuoret) sydämen vajaatoimintapotilaat, joilla ablaatiohoito näyttää vähentävän sairaalahoitojaksoja ja jopa kuolleisuutta
- erityisesti potilaat, joilla on vajaatoimintatahdistin (parempi CRT tahdistus%)
- PKKS Sydänkeskukseksessa eteisvärinän ablaatiohoito tehdään käyttäen cryopallomenetelmää
- Potilaalla on oltava 4 erillistä keuhkolaskimoa
- Uusintatoimenpiteet ja poikkeavat anatomiat tehdään RF-menetelmällä (KYS tai muu sairaala)
- Toimenpidekomplikaatioita n. 3%:lle (vakavat komplikaatiot harvinaisia)
- Potilaan kaikki rytmihäiriö-EKGt on käytävä läpi
- Onko pääosin eteisvärinää, lepatusta vai muuta eteisarytmiaa?
- Suurin osa nauhoituksista tulee olla eteisvärinää, jotta eteisvärinän ablaatioon kannattaa edetä
- Tyypillisen eteislepatuksen ablaatiohoito tulee kyseeseen samoin edellytyksin kuin eteisvärinän ablaatiohoito
- Varsinaista rytmihäiriöestolääkitystä ei kuitenkaan ensin kokeilla
- Taustalla saa olla merkittävämpi sydänsairaus kuin eteisvärinän ablaatiohoidossa
- RF-energialla tehdään ns. isthmus-ablaatio oikean eteisen alueelle (ei AVH-riskiä)
Edellytykset eteisvärinän ablaatiohoidolle (tutkimukset ja hoitopäätös tehdään ESH:ssa)
Ei haitallista alkoholin käyttöä |
Verenpainetauti hoitotasapainossa |
BMI < 35 (BMI <30, jos on muita riskitekijöitä tai iäkäs potilas) |
Vasen eteinen korkeintaan kohtalaisesti suurentunut (LA < 50mm tai LAVI < 34ml) |
Yleensä 1 estolääke tulee olla kokeiltuna (paitsi nuoret < 45-50v potilaat) tai jos lääkitys ei sovi |
Jos ≥ 70v potilas, pitää olla muuten terve ja hankalaoireinen (EHRA 3-4) eteisvärinä |
Sydämen tai rintakehän alueen CT tulee olla tehtynä/pyydettynä ennen konsultaatiota |
Potilaalle on annettava potilasohje (hyperlinkki) ja selostettava toimenpide ja siihen liittyvät komplikaatiot (n. 2%) pääpiirteittäin |