Rintakivun luokittelu
Lue lisää: Käypä Hoito
| Rintakivun tyyppi | Luokittelu |
| Tyypillinen |
Oireessa on kaikki kolme tyypillistä piirrettä:
|
| Epätyypillinen |
Oireessa on kaksi tyypillistä piirrettä |
| Muu kipu |
Oireessa on vain yksi tai ei yhtään tyypillistä piirrettä |
Lähde: Käypä hoito, Duodecim 2015
Rintakipuoireen selvittely - kivun piirteet
Lue lisää: Käypä Hoito
|
Sydänperäinen rintakipu |
Muuhun kipuun sopivia piirteitä |
|
Retrosternaalinen |
Selässä |
|
Painava tai puristava |
Alavatsalla |
|
Säteilee kaulalle, leukaperiin tai käsivarsiin |
Rintakehän vasemmalla puolen paikallisesti |
|
Ylävatsalla |
Pistävä |
|
Liittyy rasitukseen |
Ei liity rasitukseen |
|
Emootiot laukaisevat |
Liittyy asennon vaihtoon tai hengitysliikkeeseen |
|
Helpottuu pian levossa |
Rintakehä palpaatioarka |
|
Nitrot auttavat minuuteissa |
Nitrot eivät auta tai auttavat > 15 min kuluessa |
|
Happosalpaaja auttaa |
|
|
Palpitaation tunnetta |
Oireet ja löydökset: Rintakivun luokittelu Canadian Cardiovascular Societyn (CCS) mukaan
Lue lisää: Käypä Hoito
|
CCS-luokka |
Rintakivun esiintyminen |
Rasitustaso |
|
I |
Tavallinen fyysinen rasitus ei aiheuta rintakipua. Rintakipua esiintyy raskaassa, nopeasti alkaneessa tai pitkittyneessä ponnistelussa. |
120 W tai yli |
|
II |
Rintakipu aiheuttaa vähäisen rajoitteen tavalliseen toimintaan. Rintakipua esiintyy vauhdikkaan kävelyn tai portaiden nousemisen aikana, liikkuessa aterian jälkeen, kylmässä, tuulessa, voimakkaassa tunnetilassa tai ensimmäisinä heräämisen jälkeisinä tunteina. Normaalivauhtisessa kävelyssä rintakipu tulee yli kahden korttelivälin (yli 200 m) jälkeen tai kahden tai useamman kerrosvälin nousun jälkeen. |
80-120 W |
|
III |
Rintakipu aiheuttaa merkittävän rajoitteen tavalliseen toimintaan. Tavallisissa oloissa rintakipu tulee normaalivauhtisessa kävelyssä 1-2 korttelivälin (alle 200 m) matkalla tai yhden kerrosvälin nousussa. |
20-80 W |
|
IV |
Fyysinen rasitus ilman kipua ei ole mahdollista. Rintakipu voi tulla jo levossa. |
Alle 20 W |
-
EKG
-
Kardiorespiratorinen status (sydämen ja keuhkojen auskultaatio, valtimo- ja laskimostatus, turvotukset,
maksan palpaatio, ihon väri)
-
Verenpaine- ja syketaso
-
BMI (paino ja pituus)
-
Happisaturaatio, jos hengenahdistus levossa
-
Laboratoriokokeet:
- PVK, K, Na, krea, fP-gluk, HbA1c, lipidit, alat, EKG, (tarv. sokerirasitus jos DM-epäily) -
Troponiini, jos epästabiililta kuulostava oire
-
proBNP, jos epäillään sydämen vajaatoimintaa
-
Thx-rtg, jos epäillään sydämen vajaatoimintaa tai rintakivun muuta syytä
Perustutkimukset perusterveydenhuollossa
Lue lisää: Käypä Hoito
EKG
-
Lepo EKG on yleensä normaali
-
Vaikeassa sepelvaltimotaudissa voidaan todeta ST-muutoksia levossakin tai pienen rasituksen jälkeen
-
Mahdollisia sepelvaltimotautiin tai muuhun sydänsairauteen liittyviä EKG-muutoksia ovat
- T-aaltomuutokset
- Q-aallot
- seinämähypertrofiaan viittaavat muutokset (LVH)
- haarakatkos (RBBB, LBBB)
- muu leventynyt QRS (> 110 ms) tai haarakekatkos (LAHB)
- eteisvärinä
Sydämen ultraääni
-
Mikäli saatavilla
-
Paikalliset liikehäiriöalueet
-
Rasitus-ECHO: hyvä spesifisyys sepelvaltimotaudille
-
Läppäviat
-
Ejektiofraktio (< 35% → kiireellinen lähete ESH)
Kroonisen rintakivun erotusdiagnostiikkaa
Lue lisää: Käypä Hoito
|
Sydänperäisiä syitä |
Ei-sydänperäisiä syitä |
|
|
Kroonisen hengenahdistuksen erotusdiagnostiikkaa
Lue lisää: Käypä Hoito
|
Sydänperäisiä syitä |
Ei-sydänperäisiä syitä |
|
|
Hapenottokyky huonontuu iän mukana – enemmän fyysisesti inaktiiveilla
Lue lisää: Booth ym 2012
80-vuotiaan kestävyysharjoitelleen hapenottokyky voi olla yhtä hyvä kuin 50- vuotiaan ”sohvaperunan”
→ Fyysisesti inaktiiville tulee ikääntyessä rasitushengenahdistus ilman sydänsairauttakin
(klikkaa kuvaa suurentaaksesi sen)
Booth ym 2012
