Alku
Epäily ja hoito perusterveydenhuollossa
Hoito erikoissairaanhoidossa / Sairauden aktiivivaihe
Seuranta / Remissiovaihe
Käynnin yhteydessä moniammatillisen hoitotiimin palvelut
- Oire
Ihopsoriaasin hoitopolku
Oire
Milloin tulisi hakeutua lääkärin vastaanotolle?
Hakeudu lääkärin vastaanotolle, jos:
- ihollesi on ilmaantunut tarkkarajaisia punoittavia paksuuntuneita läiskiä tai täpliä, jotka hilseilevät ja kutiavat. Tyypillisimpiä alueita ovat kyynärpäät, polvet ja hiuspohja, mutta psoriaasi voi oireilla kaikilla ihoalueilla. Kynsissä voi olla pieniä kuoppia, värimuutoksia tai haurastumista.
- sinulla on toistuvasti aamupainotteista arkuutta, kankeutta ja turvotusta jossakin nivelessä, eikä oireilu johdu rasituksesta tai vammasta.
- Yleensä kiireetön aika riittää.
- Kiireellinen aika varataan, mikäli potilaalla on märkätäytteisiä rakkuloita tai oireilu alentaa merkittävästi toiminta- tai työkykyä.
- Ohjaa potilas päivystyksellisesti arvioon, mikäli hänellä on hyvin laaja-alainen iho-oireilu ja/tai lisäksi yleisoireita, kuten kuumetta.
- Oire - Iho-oireet ilmenevät tarkkarajaisina, punoittavina ja paksuuntuneina läiskinä, jotka hilseilevät.
- Lääkärin vastaanotto
Ihopsoriaasin hoitopolku
Lääkärin vastaanotto
Valmistaudu vastaanottoon miettimällä jo etukäteen vastauksia seuraaviin kysymyksiin.
- Millä ihoalueilla oireita on (myös hiuspohja, alusvaatteiden peittämät alueet)?
- Onko sinulla väri- tai rakennemuutoksia kynsissä
- Onko sinulla epäselviä nivelten kipu-, turvotus- tai aristusoireita?
- Mitä säännöllisiä lääkkeitä käytät?
- Onko lähisuvussasi (vanhemmat, sisarukset) todettu psoriaasia?
Alttius psoriaasin puhkeamiseen on periytyvä. Tunnetuin pisarapsoriaasin laukaiseva tekijä on Streptococcus pyogenes – bakteerin aiheuttama nielutulehdus. Läiskäpsoriaasin riskiä tai oireiden hankaloitumista voivat aiheuttaa stressi, ylipaino, tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja masennus. Myös infektiot (ja hoitamattomat hampaat) voivat pahentaa psoriaasioireita. Tietyt lääkkeet on yhdistetty psoriaasin pahenemiseen tai puhkeamiseen. Psoriaasin puhkeamisella tai oireiden hankaloitumisella ei ole todettu olevan yhteyttä yksittäisiin ruoka-aineisiin.
- Anamneesi: kts. potilaan välilehti
- Psoriaasidiagnoosi on yleensä kliininen. Epäselvässä tilanteessa ota koepala keskeltä hoitamatonta läiskää 4-6 mm stanssilla. Tarkista myös kynnet ja nivelet.
- Pisarapsoriaasia epäiltäessä tarkista nieluviljely (Streptococcus pyogenes).
- Huomioi psoriaasin liitännäissairaudet jo diagnoosivaiheessa. Keskivaikeaa ja vaikeaa psoriaasia sairastavalla
on suurentunut riski sydän- ja verisuonitauteihin, verenpainetautiin, tyypin 2 diabetekseen, tulehduksellisiin suolistosairauksiin, rasvamaksaan ja keliakiaan. Huomioi alkoholin käyttö ja tupakointi. - Kannusta potilasta terveellisiin elämäntapoihin: tupakoimattomuuteen, alkoholin käytön rajoittamiseen, normaalipainoon ja säännölliseen liikuntaan.
- Liitännäissairauksia voidaan todeta jo lapsilla (tavallisimpia uveiitti, ylipaino, hypertensio, hyperlipidemia, masennus).
- Muistuta hampaiston säännöllisestä tarkastuksesta ja infektioiden hoidon tärkeydestä.
- Arvioi myös ahdistuneisuus ja masentuneisuus ja ohjaa potilas tarvittaessa mielenterveyspalveluiden piiriin.
- Ihopsoriaasi voidaan hoitaa perusterveydenhuollon puolella, jos
- oireilu on hallittavissa asianmukaisella paikallishoidolla
- ei ole tarvetta valohoidolle tai systeemilääkitykselle
- oireilu ei aiheuta työkyvyttömyysongelmaa
Riskitekijöitä psoriaasin puhkeamiselle ja pahenemiselle:
- Perinnöllinen alttius.
- Stressi, masennus, ylipaino ja tupakointi sekä runsas alkoholinkäyttö.
- Erilaiset infektiot (kuten nielun streptokokki-infektiot, parodontiitti ja muut hammasinfektiot sekä HIV).
- Traumat (Köbnerin ilmiö).
- Eräät lääkkeet; litium, klorokiini, terbinafiini, interferonit alfa ja gamma sekä imikimodi.
Eri psoriaasityypit:
Läiskäpsoriaasi
Sairauden yleisin muoto, iholla esiintyy erikokoisia paksuuntuneita läiskiä, useimmiten kyynärpäissä, polvissa, ristiselässä ja hiuspohjassa. Läiskiä peittää hilse hyvin ohuena tai paksuna kerroksena.Taivepsoriaasi
Esiintyy ihopoimuissa ja taipeissa, esimerkiksi navassa, korvalehden alla, rintojen alla, nivusissa, sukupuolielimissä ja pakaravaossa. Läiskä on tarkkarajainen, ohut, punertava ja usein hilseetön.Pisarapsoriaasi
Esiintyy pieniä, alle sentin läpimittaisia läiskiä koko vartalolla. Puhkeaa tyypillisesti streptokokin aiheuttaman nielutulehduksen jälkeen.Märkärakkulainen psoriaasi
Aiheuttaa pieniä kellertäviä märkärakkuloita, joihin usein liittyy voimakasta kutinaa. Oireilee tavallisesti kämmenissä ja jalkapohjissa, mutta oireita voi olla myös muulla iholla.Erytroderminen psoriaasi
Harvinainen ja taudin vakava muoto. Laaja-alaisten iho- oireiden lisäksi voi esiintyä yleisoireita, kuten kuumetta ja yleistilan heikkenemistä. Voi vaatia sairaalahoitoa.Nivelpsoriaasi
Pitkäaikainen, tulehduksellinen nivelsairaus, joka voi esiintyä missä tahansa nivelessä, myös selkärangassa, mutta yleisin se on raajojen pikkunivelissä. Arviolta 10-30 % ihopsoriaasia sairastavista on myös nivelpsoriaasi.Kynsipsoriaasi
Yleisimmät oireet ovat pistemäiset kuopat tai öljyläiskämäiset muutokset, kynsien epämuotoisuus, kynnen irtoaminen tai kynnen paksuuntuminen.Lähde: Käypä hoito -suositus
- Lääkärin vastaanotto - Potilas menee terveyskeskuslääkäriin, työterveyslääkäriin tai yleislääkärin vastaanotolle. Ihotautilääkärin konsultaatio tarvittaessa.
- Paikallishoito
Ihopsoriaasin hoitopolku
Paikallishoito
Suppea-alaisen ihopsoriaasin hoitoon riittää useimmiten hyvä paikallishoito.
- Psoriaasin iho-oireet ovat useimmiten hallittavissa paikallishoidolla. Säännöllinen, huolellisesti toteutunut paikallishoito perusvoiteilla ja lääkevoiteilla on tärkeä osa ihopsoriaasin hoitoa. Huolehdi hoitojaksojen toteutumisesta ohjeiden mukaisesti riittävän pitkinä jaksoina. Kortisonivoiteiden käytössä tärkeää on huolehtia myös hoitotaukojen toteutumisesta, jotta vältyt kortisonivoiteiden liialliseen käyttöön liittyviltä haittavaikutuksilta. Perusvoiteen säännöllinen käyttö on oleellinen osa hoitoa ja vähentää kutinaa ja hilseilyä.
- Ohjeet paikallishoitojen toteuttamiseksi saat lääkärin vastaanoton yhteydessä. Pyydä tarvittaessa tukea ja ohjausta paikallishoitoihin lääkäriltä tai hoitajalta.
Katso täältä paikallishoidon ohjeet.
Kortikosteroidivoiteet
- Taivealueille ja kasvoihin I-II-luokan valmiste 1-2 viikon hoitojaksoina.
- Paksuihin psoriaasiplakkeihin III-IV-luokan valmiste 3-4 viikon hoitojaksoina.
- Hoitojaksojen välissä pidetään saman pituiset hoitotauot. Mikäli ihottuma pahenee taukojen aikana, voidetta voidaan käyttää ylläpitohoitona 2 kertaa viikossa.
- Tauoton käyttö voi aiheuttaa korjaantumatonta ihoatrofiaa. Lisämunuaislaman riski on myös huomioitava erityisesti vahvoja ja erityisvahvoja voiteita käytettäessä.
- Salisyylihappovoiteella voidaan kuoria paksuja psoriaasiplakkeja, jotka vähentävät lääkevoiteiden tehoa. Salisyylihappovoide ei sovellu laajan (yli 20 % ihon pinta-alasta) psoriaasin hoitoon.
D-vitamiinijohdokset (kalsipotrioli ja kalsitrioli)
- Annostellaan kahdesti päivässä useiden viikkojen ajan, kunnes psoriaasiläiskät ovat korjaantuneet.
- Soveltuu pitkäaikaiseen käyttöön.
- Voi aiheuttaa ihoärsytystä ohuilla ihoalueilla. Kasvoilla ärsytystä voi vähentää käyttö vuorotellen I-II-ryhmän kortikosteroidien kanssa.
- Liika-annosteluun liittyy hyperkalsemian riski. Turvallisen käytön rajat ovat 100 g/vk kalsipotriolia tai 200 g/vk kalsitriolia.
Yhdistelmävalmisteet
- Kortikosteroidin ja D-vitamiinijohdannaisten yhdistelmävalmisteet ovat tehokkaampia kuin kumpikaan hoitovoide pelkästään.
- Yhdistelmävalmisteet sisältävät vahvaa kortikosteroidia, jonka vuoksi hoito on jaksottaista.
- Paikallishoito toteutetaan hoitojaksoina (ks. valmistekohtaiset ohjeistukset).
- Takrolimuusi ja pimekrolimuusi ovat paikallishoitovaihtoehto kasvojen ja taivealueiden psoriaasissa, joskin käyttöaihe on epävirallinen.
- Antimikrobinen aine tai antimykootti voidaan lisätä I-II-ryhmän kortikosteroidivoiteeseen hautuvien taivealueiden psoriaasin paikallishoitoon.
- Hiuspohjan psoriaasin hoito
- Hiuspohjan hoidossa käytetään hoitojaksoittain III-IV-luokan kortikosteroideja pelkästään tai yhdistelmävalmisteina D-vitamiinijohdannaisten tai salisyylihapon kanssa.
- Paksun hilseen pehmittämiseen soveltuu 5-10% salisyylihappo öljy- tai voidepohjassa.
- Hilseshampoon jaksoittaisesta käytöstä voi olla apua.
- Kynsien psoriaasimuutoksiin ei ole tehoavaa paikallishoitoa. Kynsisieni on hyvä poissulkea. Potilas voi hyötyä jalkahoitajan tai jalkaterapeutin arviosta.
Lähde: Käypä hoito -suositus
Ohjaa potilasta voiteiden käytössä:
- Voiteita levitetään reilu kerros.
- Voiteita tulee käyttää riittävän pitkä kuuri, lääkäri määrää kuurin pituuden.
- Tärkeää muistaa hoitotauot kortisonivoiteita käytettäessä.
- Kortisonivoidekuurin tarve on usein toistuva.
- Kortisonivoiteiden lisäksi on käytettävä myös perusvoiteita.
- Lääkevoiteen ja perusvoiteen levityksen välillä tulee olla n. 1-2h väliä.
- Perusvoiteita on useita, keskirasvaisesta on hyvä aloittaa ja siirtyä tarvittaessa rasvaisempaan tai kevyempään perusvoiteeseen.
- Päivittäinen peseytyminen pesunesteellä on tärkeää voiteiden hyvän imeytymisen varmistamiseksi. Hilsettä ei saa poistaa hankaamalla, vaan sitä voi pehmittää perusvoiteilla ennen pesua.
- Paikallishoito
Ihopsoriaasin hoitopolku
Paikallishoito
Suppea-alaisen ihopsoriaasin hoitoon riittää useimmiten hyvä paikallishoito.
- Psoriaasin iho-oireet ovat useimmiten hallittavissa paikallishoidolla. Säännöllinen, huolellisesti toteutunut paikallishoito perusvoiteilla ja lääkevoiteilla on tärkeä osa ihopsoriaasin hoitoa. Huolehdi hoitojaksojen toteutumisesta ohjeiden mukaisesti riittävän pitkinä jaksoina. Kortisonivoiteiden käytössä tärkeää on huolehtia myös hoitotaukojen toteutumisesta, jotta vältyt kortisonivoiteiden liialliseen käyttöön liittyviltä haittavaikutuksilta. Perusvoiteen säännöllinen käyttö on oleellinen osa hoitoa ja vähentää kutinaa ja hilseilyä.
- Ohjeet paikallishoitojen toteuttamiseksi saat lääkärin vastaanoton yhteydessä. Pyydä tarvittaessa tukea ja ohjausta paikallishoitoihin lääkäriltä tai hoitajalta.
Katso täältä paikallishoidon ohjeet.
Kortikosteroidivoiteet
- Taivealueille ja kasvoihin I-II-luokan valmiste 1-2 viikon hoitojaksoina.
- Paksuihin psoriaasiplakkeihin III-IV-luokan valmiste 3-4 viikon hoitojaksoina.
- Hoitojaksojen välissä pidetään saman pituiset hoitotauot. Mikäli ihottuma pahenee taukojen aikana, voidetta voidaan käyttää ylläpitohoitona 2 kertaa viikossa.
- Tauoton käyttö voi aiheuttaa korjaantumatonta ihoatrofiaa. Lisämunuaislaman riski on myös huomioitava erityisesti vahvoja ja erityisvahvoja voiteita käytettäessä.
- Salisyylihappovoiteella voidaan kuoria paksuja psoriaasiplakkeja, jotka vähentävät lääkevoiteiden tehoa. Salisyylihappovoide ei sovellu laajan (yli 20 % ihon pinta-alasta) psoriaasin hoitoon.
D-vitamiinijohdokset (kalsipotrioli ja kalsitrioli)
- Annostellaan kahdesti päivässä useiden viikkojen ajan, kunnes psoriaasiläiskät ovat korjaantuneet.
- Soveltuu pitkäaikaiseen käyttöön.
- Voi aiheuttaa ihoärsytystä ohuilla ihoalueilla. Kasvoilla ärsytystä voi vähentää käyttö vuorotellen I-II-ryhmän kortikosteroidien kanssa.
- Liika-annosteluun liittyy hyperkalsemian riski. Turvallisen käytön rajat ovat 100 g/vk kalsipotriolia tai 200 g/vk kalsitriolia.
Yhdistelmävalmisteet
- Kortikosteroidin ja D-vitamiinijohdannaisten yhdistelmävalmisteet ovat tehokkaampia kuin kumpikaan hoitovoide pelkästään.
- Yhdistelmävalmisteet sisältävät vahvaa kortikosteroidia, jonka vuoksi hoito on jaksottaista.
- Paikallishoito toteutetaan hoitojaksoina (ks. valmistekohtaiset ohjeistukset).
- Takrolimuusi ja pimekrolimuusi ovat paikallishoitovaihtoehto kasvojen ja taivealueiden psoriaasissa, joskin käyttöaihe on epävirallinen.
- Antimikrobinen aine tai antimykootti voidaan lisätä I-II-ryhmän kortikosteroidivoiteeseen hautuvien taivealueiden psoriaasin paikallishoitoon.
- Hiuspohjan psoriaasin hoito
- Hiuspohjan hoidossa käytetään hoitojaksoittain III-IV-luokan kortikosteroideja pelkästään tai yhdistelmävalmisteina D-vitamiinijohdannaisten tai salisyylihapon kanssa.
- Paksun hilseen pehmittämiseen soveltuu 5-10% salisyylihappo öljy- tai voidepohjassa.
- Hilseshampoon jaksoittaisesta käytöstä voi olla apua.
- Kynsien psoriaasimuutoksiin ei ole tehoavaa paikallishoitoa. Kynsisieni on hyvä poissulkea. Potilas voi hyötyä jalkahoitajan tai jalkaterapeutin arviosta.
Lähde: Käypä hoito -suositus
Ohjaa potilasta voiteiden käytössä:
- Voiteita levitetään reilu kerros.
- Voiteita tulee käyttää riittävän pitkä kuuri, lääkäri määrää kuurin pituuden.
- Tärkeää muistaa hoitotauot kortisonivoiteita käytettäessä.
- Kortisonivoidekuurin tarve on usein toistuva.
- Kortisonivoiteiden lisäksi on käytettävä myös perusvoiteita.
- Lääkevoiteen ja perusvoiteen levityksen välillä tulee olla n. 1-2h väliä.
- Perusvoiteita on useita, keskirasvaisesta on hyvä aloittaa ja siirtyä tarvittaessa rasvaisempaan tai kevyempään perusvoiteeseen.
- Päivittäinen peseytyminen pesunesteellä on tärkeää voiteiden hyvän imeytymisen varmistamiseksi. Hilsettä ei saa poistaa hankaamalla, vaan sitä voi pehmittää perusvoiteilla ennen pesua.
- Lähete erikoissairaanhoitoon
Ihopsoriaasin hoitopolku
Lähete erikoissairaanhoitoon
Lääkäri tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon joko ihotautien poliklinikalle tai reumapoliklinikalle vallitsevan oireen mukaan.
Mikäli ihopsoriaasisi on huomattavan hankala tai työkykyä uhkaava, lääkärisi voi tehdä lähetteen erikoissairaanhoitoon. Mikäli sinulla on ihopsoriaasin tai sen epäilyn lisäksi niveloireita, voidaan laatia lähete myös reumapoliklinikalle. Iho-oireisessa psoriaasissa lähete tehdään ihotautien poliklinikalle. Kutsun erikoissairaanhoitoon ensikäynnille saat kirjeitse.
Lähete ihotautien poliklinikalle
- Laaja-alainen vaikea psoriaasi
- Psoriaasi, joka ei ole riittävästi hallinnassa asianmukaisesti toteutuneella paikallishoidolla tai aiheuttaa kohtuutonta subjektiivista haittaa
- Työkykyongelman aiheuttava psoriaasi
- Lasten ihopsoriaasi tai sen epäily
- Epäselvyys diagnoosista tai erotusdiagnostinen ongelma
Lähetteen kiireellisyys
- Valtaosalle ihopsoriaasipotilaista riittää tavallinen lähete
- Kiireellinen tai harkinnan mukaan päivystyslähete tehdään potilaista, joilla
- psoriaasi on erytroderminen ja/tai yleisoireinen
- psoriaasi on pustuloiva (pelkässä rauhallisessa kämmenten ja jalkapohjien pustuloinnissa tavallinen lähete)
Lähetteeseen vaadittavat tiedot
- Lähettämisen syy
- Potilaan perussairaudet ja tiedot mahdollisista psoriaasin liitännäissairauksista sekä muu lääkitys
- Ihottuman ja niveloireiden kuvaus
- Psoriaasin aiheuttama subjektiivinen haitta potilaalle • Tehdyt tutkimukset ja mahdollinen koepalavastaus
- Käytetyt paikallishoidot
Lähete reumatologian poliklinikalle
- Niveloireet psoriaasia sairastavalla
- Daktyliitti
- Selkärankareumaan viittaavat oireet ja löydökset
- Sisäinen konsultaatio
Ihopsoriaasin hoitopolku
Sisäinen konsultaatio
Ihotaudeilla hoidossa oleva
- Psoriaasipotilas saa niveloireita -> reumalääkärin konsultaatio nivelpsoriaasin diagnosoimiseksi ja hoitamiseksi.
Reumataudeilla hoidossa oleva
- Niveloireinen potilas, jolle tullut ihottumaa ja herännyt ihopsoriaasiepäily -> ihotautilääkärin konsultaatio ihopsoriaasindiagnosoimiseksi ja hoitamiseksi.
- Mikäli nivelpsoriaasidiagnoosin varmistamiseksi tarvitaan ihotautilääkärin arviointi, konsultaatio järjestetään ennen lääkehoidon aloitusta.
Sisäinen konsultaatio
Jos diagnoosi on epävarma, ihottuma ei rauhoitu asianmukaisella paikallishoidolla, ihopsoriaasi laajenee nopeasti tai on vaikea.
- Ensikäynti reumapoliklinikalla
Ihopsoriaasin hoitopolku
Ensikäynti reumapoliklinikalla
Lisätietoja ensikäynnistä reumapoliklinikalla löydät Siun soten nivelpsoriaasin hoitopolun kohdasta ensikäynti reumapoliklinikalla.
Lisätietoja ensikäynnistä reumapoliklinikalla löydät Siun soten nivelpsoriaasin hoitopolun kohdasta ensikäynti reumapoliklinikalla.
Lisätietoja ensikäynnistä reumapoliklinikalla löydät Siun soten nivelpsoriaasin hoitopolun kohdasta ensikäynti reumapoliklinikalla.
- Lähetteen käsittely ihotautien poliklinikalla
Ihopsoriaasin hoitopolku
Lähetteen käsittely ihotautien poliklinikalla
- Lääkärin vastaanotto
Ihopsoriaasin hoitopolku
Lääkärin vastaanotto
Ihopsoriaasidiagnoosin varmistus ja hoitopäätökset.
Sinut kutsutaan kirjeellä tai tekstiviestillä vastaanotolle.
- Käy laboratoriokokeissa, mikäli kutsun mukana näin ohjeistetaan.
- Ajanvarauksen näytteenottoon voit tehdä internetin välityksellä www.islab.fi tai puhelimitse.
- Näytteet voidaan ottaa kaikissa Islabin toimipisteissä: Islabin näytteenottopisteet ja aukioloajat
- Ota mahdolliset valokuvat iho-oireista mukaan vastaanotolle (esim. itse otetut kännykkäkuvat).
- Ota mukaan vastaanotolle ajanvarauskirjeessä mukana oleva elämänlaatukysely (DLQI) täytettynä. Kyselylomake ja kyselyn ohjeet.
- Ota mukaan vastaanotolle tieto käyttämistäsi lääkkeistä ja voiteista.
- Selvitä, onko suvussasi psoriaasia.
Psoriaasipotilaan hoito toteutetaan aina yksilöllisesti. Hoitomuodon valintaan vaikuttavat mm. oireiden vaikeusaste, vasta-aiheet, muut sairaudet, tupakointi, hampaiden hoito ja potilaan mahdollisuudet sitoutua hoitoon.
- Anamneesin tarkennus: Oireiden alku, sukuanamneesi, käytetyt paikallishoidot ja näiden teho, mahdolliset nivel- ja jänneoireet, liitännäissairaudet.
- Nivelpsoriaasin epäily herää, kun muutoin hyväkuntoisella (psoriaasi)potilaalla on vähitellen tullut yhden tai muutaman yksittäisen nivelen tulehdusoireet tai yksittäisten varpaiden/ sormien makkaramaista turvotusta. Tee tarvittaessa konsultaatiolähete reumatologille.
- Varmista diagnoosi.
- Ota tarvittaessa koepala. Erotusdiagnostisesti huomioitavia ihotauteja ovat mm. pityriasis rosea, pityriasis rubra pilaris, pityriasis lichenoides chronica, ekseemat ja jäkälätaudit, ks. tarkemmin oirealueittain psoriaasin käypähoidon taulukosta 2.
- Tarkista iho, hiuspohja ja kynnet.
- Arvioi psoriaasin vaikeusaste. Laske PASI ja BSA.
- PASI (prosiasis area and severity index) = psoriaasin vaikeusasteen arvioinnissa käytettävä numeerinen suure, joka muodostuu ihoalueittain arvioiduista iho-oireiden laajuudesta, punoituksesta, hilsehdinnästä ja paksuudesta.
- BSA (body surface area) kertoo oireiden prosenttiosuuden ihopinta-alasta. 1 % vastaa noin kämmenen pinta-alaa (kämmen ja sormet).
- Psoriaasia pidetään keskivaikeana tai vaikeana, kun PASI tai BSA on yli 10. Myös pinta-alaltaan suppeampi psoriaasi arvioidaan keskivaikeaksi tai vaikeaksi, mikäli se oireilee pustuloivana tai voimakkaana kasvoissa, genitaaleissa, kämmenissä tai jalkapohjissa
- Tarkista kynnet: onko kynsissä pitting-kuoppaisuutta, onykolyysiä, kynnen alaista hyperkeratoosia, öljyläikkiä, leukonykiaa tai splinter-hemorragiaa
- Arvioi psoriaasin vaikeusaste. Laske PASI ja BSA.
- Tee potilaan elämänlaadun kartoitus DLQI-kaavaketta hyödyntäen
- (Dermatology Life Quality Index) Kyselylomake ja kyselyn ohjeet.
- Lääkäri ottaa valokuvat.
- Tee hoitopäätökset. Tehosta tarvittaessa paikallishoitoa, valitse lääke- ja perusvoiteet. Aloita tarvittaessa valohoito. Mikäli on tarpeen aloittaa systeemilääkitys, ohjelmoi tarvittavat aloituslaboratoriokokeet ja kuvantamiset sekä laboratorio- ja jatkokontrollit. Käy potilaan kanssa lävitse lääkitykseen liittyvät varotoimenpiteet ja tyypillisimmät sivuvaikutukset.
- Ohjaa potilas hoitajalle psoriaasin ohjauskäynnille.
- Käy laboratoriokokeissa, mikäli kutsun mukana näin ohjeistetaan.
- Hoitajan vastaanotto
Ihopsoriaasin hoitopolku
Hoitajan vastaanotto
Ihopsoriaasin hoito-ohjaus.
Ihotautipoliklinikan ensikäynnillä käyt myös hoitajan vastaanotolla, jossa saat lisää tietoa psoriaasista ja sen hoidosta.
- Anna tietoa psoriaasista/nivelpsoriaasista
- Iho-oireet
- Psoriaasin syntymekanismit
- Ennuste
- Psoriaasin hoidon tavoitteet: elämänlaadun parantuminen, työkyvyn ylläpitäminen, iho-oireiden hallinta ja nykyiset hoitolinjat
- Potilaan osuus hoidon toteuttajana
- Anna ohjeistusta paikallis- ja systeemilääkityksistä
- Lääke-ja perusvoiteiden merkitys ja erot:
- Lääkevoiteiden oikeaoppisen käytön ohjaus: rasvaustekniikka, voiteiden määrä, kortisonivoiteiden eri vahvuudet ja käyttöalueet, kortisonivoidekuurien käyttöaika, tauotus ja ylläpito-ohjaus.
- Perusvoiteiden oikeaoppinen käyttö: sopivan perusvoiteen löytäminen, voidenäytteet, sopivista perusvoiteista reseptipyyntö
- Psoriaasivihko
- Systeemilääkityksen alkaessa lääkeohjaus
- Valohoitojen alkaessa valohoito-ohjaus
- Lääke-ja perusvoiteiden merkitys ja erot:
- Oireenmukainen hoito
- Lääkevoiteet
- Perusvoiteet
- Valohoito
- Systeemilääkitys
- Itsehoito
- Paikallishoito lääke- ja perusvoiteilla
- Hoitopolun esittely
- Henkinen tuki
- Sairastumiseen liittyvien tunteiden käsittelyä, kuuntelua
- Tarvittaessa ohjaus psykiatriselle sairaanhoitajalle/ seksuaaliterapeutille
- Psoriasis-liiton ja paikallisen yhdistyksen esittely.
- Hoitaja mittaa tarvittaessa verenpaineen ja merkitsee sen potilastietoihin
- Hoitaja ohjelmoi tarvittaessa kontrollin, seurantakokeet ja yhteydenotot tuloksista lääkärin ohjeen mukaan
- Anna tietoa psoriaasista/nivelpsoriaasista
- Hoitajan vastaanotto - Hoitaja antaa tietoa sairaudesta.
- Hoidon arvio
Ihopsoriaasin hoitopolku
Hoidon arvio
Valitun hoidon hyötyä ja siedettävyyttä arvioidaan yksilökohtaisesti polun eri vaiheissa ja tehdään tarvittaessa hoitomuutokset. Jos koet häiritseviä sivuvaikutuksia sinulle aloitetusta hoidosta, voit olla yhteydessä ihotautipoliklinikalle myös ennen määrättyä kontrollikäyntiä.
Valitun hoidon hyötyä ja siedettävyyttä arvioidaan yksilökohtaisesti polun eri vaiheissa ja tehdään tarvittaessa hoitomuutokset.
- Valohoito
Ihopsoriaasin hoitopolku
Valohoito
- Lääkäri voi suositella ihopsoriaasisi hoidoksi valohoitoa, mikäli paikallishoidoista ei ole riittävää apua.
- Ihopsoriaasin hoitona voidaan käyttää ns. kapeakaista- UVB- valohoitoa. Valohoitoa annetaan tavallisesti 2-3 kertaa viikossa n. 15-30 hoitokerran sarjana. Valohoitojakson lopuksi on tarvittaessa lääkärin kontrolli, jossa arvioidaan valohoidosta saatu hyöty ja suunnitellaan jatkoseuranta ja –hoito.
- Ultraviolettivalohoidossa hyödynnetään loisteputkilla tuotettavia ultravioletti-B-säteitä. Valotusaika on aluksi hyvin lyhyt, alle minuutin, ja pitenee hoidon aikana asteittain. Hoitaja arvioi mahdollista ihon punoitusta ja säätää valotusaikaa. Silmät ja herkät ihoalueet suojataan valohoidon aikana yksilöllisesti. Valohoidon teho alkaa näkyä tavallisesti n. 10 hoitokerran jälkeen. Iho päivettyy hoidon aikana. Valohoitosarjoja voidaan antaa vuoden aikana tarvittaessa kaksi kertaa.
- Ilmoita lääkärille tai hoitajalle, mikäli sinulle aloitetaan uusia kuuriluontoisiakin lääkkeitä valohoitosarjan aikana. Jotkin lääkkeet saattavat yhdessä UV-säteilyn kanssa aiheuttaa ihon palamisriskin. Suojaa iho auringolta valohoitojakson aikana.
- Arvioi potilaan ihotyyppi ja auringon sieto. Suhteellisia vasta- aiheita valohoidolle ovat pustulaarinen ja erytroderminen psoriaasi, valoherkkyys/valoihottumat, aiemmat ihosyövät, tietyt valolle herkistävät lääkitykset tai suurentunut alttius ihosyöville (esim. siklosporiinilääkitys tai yli 450 valohoitokäyntiä). Tarkasta, ettei potilaalla ole pimekroli- tai takrolimuusipaikallishoitoa valohoidon aikana.
- Ensisijainen valohoitomuoto on kapeakaista-UVB.
- Valohoito aloitetaan herkällä tai normaalikaavalla kapeakaista- UVB:n annosteluohje. Ohjelmoi kontrollikäynti tarvittaessa valohoitosarjan lopulle.
- UV-säteille herkistävät lääkkeet reagoivat UVA- aallonpituuteen, joten ne eivät tavallisesti aiheuta ongelmia kk-UVB-hoidossa.
- Kaksi valohoitojaksoa vuodessa on suositeltava yläraja valohoidoille.
- Asitretiinilääkitys voidaan aloittaa tarvittaessa tehostamaan valohoitoa.
- Ohjaa potilasta valohoidon toteutuksesta ihotautipoliklinikalla.
- Ohjaa potilasta kertomaan hoitajalle, mikäli hänelle aloitetaan uusia lääkityksiä valohoidon aikana.
- Jotkin lääkkeet saattavat yhdessä UV-säteilyn kanssa aiheuttaa ihon palamisriskiä.
- Annostele valohoito lääkärin määräämällä kaavalla.
- Seuraa mahdollista punoitusta ja kuumotuksen tunnetta valohoitokertojen välillä ja tarvittaessa pienennä valoannosta.
- Seuraa valohoidon vaikutusta ihottumaan.
- Mikäli valohoito pahentaa ihottumaa tai ei auta riittävästi, konsultoi lääkäriä.
- Tarkkaile potilaan lääke- ja perusvoiteiden käyttöä ja tarvittaessa ohjaa niiden oikeaoppista käyttöä.
- Valohoito - Valohoito noin 15 kertaa.
- Seurantakäynti 2kk kuluttua
Ihopsoriaasin hoitopolku
Seurantakäynti 2kk kuluttua
Lääkärin arvio tarvittaessa valohoitosarjan lopulla.
Lääkäri arvioi tarvittaessa valohoidosta saadun tehon valohoitosarjan lopulla
Kerro lääkärille:
- koetko hyötyneesi valohoidosta.
- rauhoittiko valohoito ihon kutinaa.
- vähenikö psoriaasiläiskien punoitus tai hilsehdintä valohoidon aikana tai hävisivätkö läiskät tai osa niistä hoidon aikana.
- saitko valohoidosta oireita, esim. valoihottumaa.
- Arvioi valohoidon teho ja siedettävyys sekä tarve valohoitosarjan jatkamiselle.
- Mikäli valohoidosta saatu vaste on hyvä, hoito jatkuu paikallishoidoin ja jäädään seuraamaan valohoitovasteen kestoa. Jatkoseuranta ohjelmoidaan yksilöllisesti.
- Potilaan kanssa voidaan sopia esim., että kontrollikäyntiä ei sovita, mutta potilaalla on yhteydenottolupa 1-2 vuoden ajan ihotautipoliklinikalle. Kirjaa suunnitelma ihotautilehdelle ja määräykseen.
- Mikäli hoitovaste on riittämätön, arvioi tarve ja huomioi potilaan toive systeemilääkityksille. Ohjelmoi tarvittavat systeemilääkityksen aloitusselvittelyt, laboratoriokoeseuranta ja kontrollikäynti.
- Kirjaa valohoidon vaikutukset potilastietoihin.
- Kirjaa valohoidossa annettu valohoitoannos J/cm2, käyntikerrat ja ajanjakso potilastietoihin.
- DLQI hoidon tehosta hoitojakson lopuksi valohoito-ohjelmaan.
- Tee potilaan elämänlaadun kartoitus DLQI-kaavaketta hyödyntäen (Dermatology Life Quality Index): Kyselylomake ja kyselyn ohjeet.
- Ottaa kuvat
- Systeemilääkitys
Ihopsoriaasin hoitopolku
Systeemilääkitys
Mikäli paikallishoito ja/tai valohoito ei riitä ihopsoriaasisi hoidoksi, lääkäri voi ehdottaa hoidoksi tabletti- tai pistoslääkkeitä. Lääkäri keskustelee vastaanotolla kanssasi sopivasta lääkityksestä ja siihen liittyvistä asioista.
Ennen lääkitysten aloitusta on yleensä tarpeen käydä verikokeissa ja joskus myös röntgenkuvissa. Monet psoriaasin hoitona käytettävät lääkkeet vaikuttavat elimistön immuunivasteeseen ja turvallisen lääkehoidon toteutuminen vaatii säännöllisiä verikoekontrolleja ks. reumatalo
Saat lääkäriltä tai hoitajalta ohjeistusta rokotesuojasta lääkitysten aikana ks. rokotteet, Ks. myös reumatalo. Paikallishoidot jatkuvat osana hoitoa.
Metotreksaatti
- Ennen lääkehoidon aloitusta tarkista keuhkojen röntgenkuva sekä tarvittaessa ortopantomografia viimeisen vuoden ajalta.
- Ohjelmoi aloituslaboratoriokokeet: TVK, ALAT, Krea.
- Määrittele aloitusannos sekä lääkemuoto (tabletti/injektioneste/esitäytetty kynä).
- Erytrodermisessa tilanteessa tee B-lausunto erityiskorvattavuudesta.
- 4-12 tuntia metotreksaattilääkityksen ottamisesta otetaan tavallisesti 5 mg foolihappoa. Tarvittaessa pahoinvointiin metoklopramidi 10 mg 1x3 ja/tai ondansetroni 4 mg 1-2 x 1-2.
- Ohjelmoi seurantakokeet.
- Metotreksaattilääkityksessä huomioon otettavaa (Käypä hoito)
Asitretiini
- Tarkista ennen lääkkeen aloitusta ALAT, Krea sekä kokonaiskolesteroli- ja triglyseriditaso ja tarvittaessa LDL. Mikäli rasva-arvot ovat koholla, aloita tarvittaessa kolesterolilääkitys.
- Ei aloiteta lisääntymisiässä oleville naisille teratogeenisuuden vuoksi (varoaika lääkityksen jälkeen 3 vuotta).
- Ohjelmoi seurantakokeet.
- Asitretiini lisää valohoidon tehoa ja voidaan yhdistää valohoitoon.
- Asitretiinilääkityksessä huomioon otettavaa (Käypä hoito)
Apremilasti
- Ohjelmoi biologisen lääkityksen aloitustutkimukset
- B-lausunto korvattavuuden hakemiseksi Kelaan. Ohjaa potilas hoitajan lääkeohjaukseen.
- Kun korvattavuuspäätös tullut, potilas ilmoittaa tästä ihotautipoliklinikalle. Resepti lääkityksestä ja ohjelmoidaan seurantakäynti (n. 4 kk lääkkeen aloituksesta). Lääkitys ei vaadi laboratoriokoeseurantaa.
- Apremilastilääkityksessä huomioon otettavaa (Käypä hoito)
Siklosporiini
- Tarkista ennen hoitoa verenpaine ja TVK, ALAT, Krea, K, Kol, trigly, Mg, uraatti.
- Huomioi verenpainetaso ja ohjeista verenpaineen seurantaan.
- Ohjelmoi seurantakokeet.
- Lääke ei sovellu pitkäaikaiskäyttöön (yli 2 v) munuaishaittavaikutusten vuoksi.
- Huomioi ihon valovaurioisuus ja okasolukarsinooman riski.
- Siklosporiinilääkityksessä huomioon otettavaa (Käypä hoito)
Lasten ihopsoriaasin hoidoksi saatetaan joskus poikkeuksellisesti tarvita systeemilääkityksiä, kuten asitretiinia tai metotreksaattia. Konsultoi lastenlääkäriä.
- Anna tietoa lääkärin valitsemasta systeemilääkityksestä.
- Vaikutukset, ottotapa, sivuvaikutukset, kirjallinen potilasohje
- Kerro esivalmisteluista ennen lääkkeen aloitusta.
- Aloitusverikokeet, mahdolliset röntgentutkimukset, hammashuolto
- Ohjaa seurantakoekäytännöt ja painota, että ne ovat välttämättömät.
- Mikäli valittu lääke on pistosmuotoinen, anna pistosopetus.
- Perustiedot pistämisestä: aseptiikka, oikeaoppinen pistostekniikka, oikeat pistospaikat, käytettyjen ruiskujen palautus apteekkiin
- Pistämisen harjoittelu harjoitusruiskun avulla
- Ohjelmoi lääkityksen aloitukseen tarvittavat verikokeet/ röntgentutkimukset sekä yhteydenotto tuloksista
- Aloituskokeiden ollessa kunnossa ja lääkityksen alettua ohjelmoi seurantakokeet ja kontrollikäynti lääkärin ohjeen mukaan
- Ohjataan potilasta ottamaan yhteyttä ihotautipoliklinikalle, mikäli lääkkeen käytöstä herää kysyttävää.
- Systeemilääkitys - Käytetään joko tabletteja tai pistoksia. Vaikuttaa koko kehoon eikä vain psoriaasiläiskien alueeseen.
- Biologinen lääkitys
Ihopsoriaasin hoitopolku
Biologinen lääkitys
Mikäli tavanomaisilla tabletti-, pistos- ja/tai valohoidolla ei saada riittävää vastetta tai niihin liittyy sieto-ongelmia ja psoriaasi on keskivaikea tai vaikea, voidaan hakea korvattavuutta biologiselle lääkehoidolle. Biologiset lääkkeet ovat pistosmuotoisia lääkkeitä, jotka vaikuttavat psoriaasin tulehdusta ylläpitäviin välittäjäaineisiin. Lääkäri arvioi sinulle sopivimman lääkevalmisteen ja tekee B-lausunnon korvattavuuden hakemiseksi.
- Kun korvattavuuspäätös on tullut Kelalta, ilmoita tästä ihotautipoliklinikalle. Kelalta tieto päätöksestä tulee vain sinulle. Otathan huomioon, että korvattavuus on vain määräaikainen. Jos lääkitys jatkuu myös määräajan jälkeen, huolehdi riittävän ajoissa uuden B-lausunnon saamisesta.
- Ennen biologisen lääkehoidon aloitusta tarkistetaan laboratoriokokeita ja röntgenkuvia ja täydennetään tarvittaessa rokotesuojaa biologiseen lääkitykseen liittyvän infektioriskin vuoksi.
- Pistosohjauksen saat ihotautipoliklinikan hoitajalta.
- Lääkityksen aikana vaaditaan laboratoriokoeseurantaa. Käy laboratoriokokeissa ohjeistuksen mukaisesti.
- Vuosiomavastuu eli ns. lääkekatto ylittyy ensimmäistä tai toista lääkeannosta apteekista haettaessa.
- Mikäli biologisen lääkityksen hoidon kriteerit (ks. alla) täyttyvät, laaditaan B-lausunto korvattavuuden hakemiseksi Kelaan:
- Kriteerit: keskivaikea tai vaikea läiskäpsoriaasi (PASI, BSA tai DLQI on suurempi kuin 10) aikuisilla, joilla ei ole ilmaantunut vastetta muihin systeemisiin hoitoihin ja UV-valohoitoihin tai joille nämä hoidot ovat vasta-aiheisia tai sopimattomia.
- Vasta-aiheita biologiselle lääkitykselle ovat aktiiviset, merkittävät infektiot ml. hammasinfektiot, aktiivinen pahanlaatuinen
tauti, yliherkkyys lääkkeen ainesosille ja latentti tuberkuloosi. Suhteellisia vasta-aiheita ovat raskaus ja imetys. TNF:n estäjillä vasta-aiheena on lisäksi demyelinisoiva sairaus sekä sydämen vajaatoiminta. IL-17 vasta-aineilla suhteellisena vasta-aiheena on lisäksi krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet. - Tarkistetaan keuhkojen röntgenkuva sekä tarvittaessa oireiselta ortopantomografia ja tarvittaessa NSO-rtg viimeisen vuoden ajalta.
- Ohjelmoidaan aloituslaboratoriokokeet: TVK, ALAT, krea, HIVagAb, HCVAb, HBcAb, HBsAg, TbIFNg, TrpaAb, La, CRP ja U-solut ja TNF-alfa salpaajat myös ANAAb.
- U-kemseula ja U-bakt viljely naisilta.
- Ohjaa potilas hoitajalle lääkeohjaukseen sekä terveyskeskukseen/työterveyshuoltoon rokotesuojan tarkistukseen.
- Kun korvattavuuspäätös on tullut, potilas on yhteydessä ihotautipoliklinikalle. Potilaalle ohjelmoidaan ensipistoskäynti hoitajalle, laboratoriokoeseuranta ja kontrollikäynti 4 kk lääkkeen aloituksesta.
- Anna tietoa lääkärin valitsemasta lääkkeestä.
- Vaikutukset, ottotapa, sivuvaikutukset, perhesuunnittelu, seurantakokeet, lääkekohtaiset potilasoppaat kirjallisena + kylmälaukku
- Kerro esivalmisteluista ennen lääkkeen aloitusta.
- Aloitusverikokeet, röntgentutkimukset, hammashuolto
- Tarkista rokotukset
- Potilas selvittää voimassaolevat rokotukset ja tarvittaessa täydentää rokotesuojaa omassa terveyskeskuksessa
- Keuhkokuumeelta suojaava pneumokokkirokote pistetään ihotautipoliklinikalla
- Influenssarokote pistetään ihotautien poliklinikalla influenssakauden aikana
- Rokotukset tulee olla kunnossa ennen biologisen lääkkeen aloitusta
- Tee potilaan elämänlaadun kartoitus DLQI-kaavaketta hyödyntäen jos sitä ei ole tehty lääkärin vastaanotolla.
- Ohjelmoi aloituskokeet ja yhteydenotto tuloksista lääkärin ohjeen mukaan.
- Potilas ilmoittaa ihotautipoliklinikalle saatuaan päätöksen B-lausunnosta Kelalta.
- Aloituskokeiden ollessa kunnossa ja lääkärin tehtyä lääkkeestä reseptin ohjelmoi turvakoeseurannat ja kontrolli sekä varaa potilaalle hoitajan vastaanottoaika ensimmäistä pistosta varten lääkärin ohjeen mukaan.
- Perustiedot pistämisestä: aseptiikka, oikeaoppinen pistostekniikka, oikeat pistospaikat, käytettyjen ruiskujen palauttaminen apteekkiin
- Ensimmäinen lääkitys annetaan hoitajan ohjaamana.
- Ohjaa potilasta ottamaan yhteyttä ihotautipoliklinikalle, mikäli lääkkeen käytöstä herää kysyttävää.
- Biologinen lääkitys - Psoriaasin hoidossa käytettävät biologiset lääkkeet ovat pistettäviä täsmälääkkeitä.
- Seurantakokeet 3-6kk kuluttua
Ihopsoriaasin hoitopolku
Seurantakokeet 3-6kk kuluttua
Lääkäri on yhteydessä koetuloksista vain, mikäli näissä on merkittäviä poikkeamia. Halutessasi voit tarkistaa lääkärin kommentit Omakanta-palvelusta.
Ajanvaraus- ja näytteenottopaikat
Ajanvarauksen näytteenottoon voit tehdä internetin välityksellä www.islab.fi.
tai puhelimitse arkisin klo 8-14 puh. 044 - 717 8888
Itä-Suomen Laboratoriokeskuksen kotisivutTarkista laboratoriokoevastaukset ja kirjaa nämä potilastietoihin. ks. Seurantakokeet. Ota yhteyttä potilaaseen ja tee tarvittavat lääkitysmuutokset, -tauotukset tai ohjelmoi ylimääräiset laboratoriokoekontrollit.
Metotreksaatin turvakoeseurannat toteutetaan terveyskeskuksessa, jossa potilaan tulee itse huolehtia kokeissa käynnistä ja vastausten kysymisestä. Terveyskeskuksen hoitaja konsultoi tarvittaessa terveyskeskuslääkäriä.
- Ohjelmoi turvakokeet lääkärin ohjeen mukaan (ks. Seurantakokeet) sekä ohjelmoi tutkimustuloksista tarkistusaika lääkärille.
- Lähetä potilaalle tieto tulevista verikokeista.
- Seurantakäynti 3-6kk kuluttua
Ihopsoriaasin hoitopolku
Seurantakäynti 3-6kk kuluttua
3-6 kk lääkehoidon aloituksesta arvio lääkehoidon tehosta ja siedettävyydestä.
- Saat ajan kontrollikäynnille. Mikäli ennen kontrollikäyntiä on ohjelmoitu otettavaksi laboratoriokokeita, käy kokeissa noin viikko ennen vastaanottoaikaa.
- Ota kontrollikäynnille mukaan tiedot käyttämästäsi lääkityksestä.
- Arvioi aloitetun lääkehoidon vaste ja mahdolliset sivuvaikutukset.
- Laske PASI ja BSA.
- PASI (prosiasis area and severity index) = psoriaasin vaikeusasteen arvioinnissa käytettävä numeerinen suure, joka muodostuu ihoalueittain arvioiduista iho-oireiden laajuudesta, punoituksesta, hilsehdinnästä ja paksuudesta.
- BSA (body surface area) kertoo oireiden prosenttiosuuden ihopinta- alasta. 1 % vastaa noin kämmenen pinta-alaa (kämmen ja sormet).
- Tarkista kynnet: onko kynsissä pitting-kuoppaisuutta, onykolyysiä, kynnen alaista hyperkeratoosia, öljyläikkiä, leukonykiaa tai splinter-hemorragiaa.
- Selvitä, onko potilaalla ollut nivel- tai jänneoireita tai daktyliitteja.
- Arvioi lääkitysmuutosten tarve. Mikäli hoitovaste on riittämätön, tehosta hoitoa.
- Päätä seuraavan kontrollin ajankohta ja ohjelmoi seuraavat seurantakokeet.
- Kiinnitä huomiota psoriaasin liitännäissairauksiin ja ohjaa tarvittaessa perusterveydenhuoltoon.
- Keskivaikeaa ja vaikeaa psoriaasia sairastavalla on suurentunut riski sydän- ja verisuonitauteihin, verenpainetautiin, tyypin 2 diabetekseen, tulehduksellisiin suolistosairauksiin, rasvamaksaan ja keliakiaan. Erityisesti keskivaikeaa tai vaikeaa psoriaasia sairastavalla on kohonnut sydäninfarktin ja aivoverenkiertohäiriön riski.
- Huomioi alkoholin käyttö ja tupakointi.
- Kannusta potilasta terveellisiin elämäntapoihin: tupakoimattomuuteen, alkoholin käytön rajoittamiseen, normaalipainoon ja säännölliseen liikuntaan.
- Muistuta hampaiston säännöllisestä tarkastuksesta ja infektioiden hoidon tärkeydestä.
- Liitännäissairauksia voidaan todeta jo lapsilla (tavallisimpia uveiitti, ylipaino, hypertensio, hyperlipidemia, masennus).
- Arvioi myös ahdistuneisuus ja masentuneisuus ja ohjaa potilas tarvittaessa psykologin arvioon.
- Anna lääkeohjaus, mikäli lääkärin kontrollissa tulee lääkemuutoksia.
- Ohjelmoi turvakokeet ja kontrolli määräysten mukaisesti.
- Muista henkinen tuki.
- Voinnin seuranta, sairauteen liittyvien tunteiden käsittely, kuunteleminen
- Kertaa tarvittaessa omahoito-ohjeita.
- Seurantakokeet 3-6kk välein
Ihopsoriaasin hoitopolku
Seurantakokeet 3-6kk välein
Lääkäri on yhteydessä koetuloksista vain, mikäli näissä on merkittäviä poikkeamia. Halutessasi voit tarkistaa lääkärin kommentit Omakanta-palvelusta.
Ajanvaraus- ja näytteenottopaikat
Ajanvarauksen näytteenottoon voit tehdä internetin välityksellä www.islab.fi tai puhelimitse arkisin klo 8-14 puh. 044 717 8888.
Näytteet voidaan ottaa kaikissa Islabin toimipisteissä: Islabin näytteenottopisteet ja aukioloajat
Tarkista laboratoriokoevastaukset ja kirjaa nämä potilastietoihin. ks. Seurantakokeet. Ota yhteyttä potilaaseen ja tee tarvittavat lääkitysmuutokset, -tauotukset tai ohjelmoi ylimääräiset laboratoriokoekontrollit.
Metotreksaatin turvakoeseurannat toteutetaan terveyskeskuksessa, jossa potilaan tulee itse huolehtia kokeissa käynnistä ja vastausten kysymisestä. Terveyskeskuksen hoitaja konsultoi tarvittaessa terveyskeskuslääkäriä.
- Ohjelmoi seurantakokeet lääkärin ohjeen mukaan (ks. Seurantakokeet), sekä ohjelmoi tutkimustuloksista tarkistusaika lääkärille.
- Lähetä potilaalle tieto tulevista verikokeista.
- Seurantakäynti 6-24kk välein
Ihopsoriaasin hoitopolku
Seurantakäynti 6-24kk välein
Seurantakäynti 6-24kk välein, kun riittävä hoitovaste on saavutettu.
- Sinulle tulee kirjeitse kutsu kontrollikäynnille. Mikäli ennen kontrollikäyntiä on ohjelmoitu otettavaksi laboratoriokokeita, käy kokeissa noin viikko ennen vastaanottoaikaa.
- Ota kontrollikäynnille mukaan tiedot käyttämästäsi lääkityksestä.
- Mikäli psoriaasi on pysynyt oireettomana/vähäoireisena, et tarvitse lääkärinlausuntoa etkä vastaanottokäyntiä poliklinikalla, voidaan aika muuttaa soittokontrolliksi.
- Arvioi käytössä olevan lääkehoidon vaste ja mahdolliset sivuvaikutukset.
- Laske PASI ja BSA.
- PASI (prosiasis area and severity index) = psoriaasin vaikeusasteen arvioinnissa käytettävä numeerinen suure, joka muodostuu ihoalueittain arvioiduista iho-oireiden laajuudesta, punoituksesta, hilsehdinnästä ja paksuudesta.
- BSA (body surface area) kertoo oireiden prosenttiosuuden ihopinta- alasta. 1 % vastaa noin kämmenen pinta-alaa (kämmen ja sormet).
- Tarkista kynnet: onko kynsissä pitting-kuoppaisuutta, onykolyysiä, kynnen alaista hyperkeratoosia, öljyläikkiä, leukonykiaa tai splinter- hemorragiaa?
- Onko potilaalla ollut nivel- tai jänneoireita tai daktyliitteja?
- Ohjaa tarvittaessa reumatologin arvioon, mikäli niveloireet eivät ole hallinnassa nykylääkityksellä.
- Arvioi lääkitysmuutosten tarve. Mikäli hoitovaste on riittämätön, tehosta hoitoa.
- Kiinnitä huomiota psoriaasin liitännäissairauksiin ja ohjaa tarvittaessa perusterveydenhuoltoon.
- Keskivaikeaa ja vaikeaa psoriaasia sairastavalla on suurentunut
riski sydän- ja verisuonitauteihin, verenpainetautiin, tyypin 2 diabetekseen, tulehduksellisiin suolistosairauksiin, rasvamaksaan ja keliakiaan. Erityisesti keskivaikeaa tai vaikeaa psoriaasia sairastavalla on kohonnut sydäninfarktin ja aivoverenkiertohäiriön riski. - Huomioi alkoholin käyttö ja tupakointi.
- Kannusta potilasta terveellisiin elämäntapoihin: tupakoimattomuuteen, alkoholin käytön rajoittamiseen, normaalipainoon ja säännölliseen liikuntaan.
- Muistuta hampaiston säännöllisestä tarkastuksesta ja infektioiden hoidon tärkeydestä.
- Liitännäissairauksia voidaan todeta jo lapsilla (tavallisimpia uveiitti, ylipaino, hypertensio, hyperlipidemia, masennus).
- Arvioi myös ahdistuneisuus ja masentuneisuus ja ohjaa potilas tarvittaessa depressiohoitajan tai psykologin arvioon.
- Keskivaikeaa ja vaikeaa psoriaasia sairastavalla on suurentunut
- Päätä seuraavan kontrollin ajankohta ja ohjelmoi seuraavat seurantakokeet.
- Anna lääkeohjaus, mikäli lääkärin kontrollissa tulee lääkemuutoksia.
- Ohjelmoi seurantakokeet ja kontrolli määräysten mukaisesti.
- Muista henkinen tuki.
- Voinnin seuranta, sairauteen liittyvien tunteiden käsittely, kuunteleminen
- Huomioi liitännäissairaudet.
- Ravinto, liikunta, päihteet