Oireet ja löydökset

 

Rintakivun luokittelu

Lue lisää: Käypä Hoito

Rintakivun tyyppi Luokittelu
Tyypillinen

Oireessa on kaikki kolme tyypillistä piirrettä:

  • Rintakehän alla tuntuu kipua tai epämukavuutta, joka kestää alle 10 minuuttia

  • Oire ilmenee fyysisessä ponnistelussa tai voimakkaassa tunnetilassa

  • Oire helpottaa minuuttien sisällä levolla tai nitraateilla

Epätyypillinen

Oireessa on kaksi tyypillistä piirrettä

Muu kipu

Oireessa on vain yksi tai ei yhtään tyypillistä piirrettä

Lähde: Käypä hoito, Duodecim 2015

 

Rintakipuoireen selvittely - kivun piirteet

Lue lisää: Käypä Hoito

Sydänperäinen rintakipu

Muuhun kipuun sopivia piirteitä

Retrosternaalinen

Selässä

Painava tai puristava

Alavatsalla

Säteilee kaulalle, leukaperiin tai käsivarsiin

Rintakehän vasemmalla puolen paikallisesti

Ylävatsalla

Pistävä

Liittyy rasitukseen

Ei liity rasitukseen

Emootiot laukaisevat

Liittyy asennon vaihtoon tai hengitysliikkeeseen

Helpottuu pian levossa

Rintakehä palpaatioarka

Nitrot auttavat minuuteissa

Nitrot eivät auta tai auttavat > 15 min kuluessa

 

Happosalpaaja auttaa

 

Palpitaation tunnetta

 

Oireet ja löydökset: Rintakivun luokittelu Canadian Cardiovascular Societyn (CCS) mukaan

Lue lisää: Käypä Hoito

CCS-luokka

Rintakivun esiintyminen

Rasitustaso

I

Tavallinen fyysinen rasitus ei aiheuta rintakipua. Rintakipua esiintyy raskaassa, nopeasti alkaneessa tai pitkittyneessä ponnistelussa.

120 W tai yli

II

Rintakipu aiheuttaa vähäisen rajoitteen tavalliseen toimintaan. Rintakipua esiintyy vauhdikkaan kävelyn tai portaiden nousemisen aikana, liikkuessa aterian jälkeen, kylmässä, tuulessa, voimakkaassa tunnetilassa tai ensimmäisinä heräämisen jälkeisinä tunteina. Normaalivauhtisessa kävelyssä rintakipu tulee yli kahden korttelivälin (yli 200 m) jälkeen tai kahden tai useamman kerrosvälin nousun jälkeen.

80-120 W

III

Rintakipu aiheuttaa merkittävän rajoitteen tavalliseen toimintaan. Tavallisissa oloissa rintakipu tulee normaalivauhtisessa kävelyssä 1-2 korttelivälin (alle 200 m) matkalla tai yhden kerrosvälin nousussa.

20-80 W

IV

Fyysinen rasitus ilman kipua ei ole mahdollista. Rintakipu voi tulla jo levossa.

Alle 20 W

 

Tutkimukset perusterveydenhuollossa sepelvaltimotautia epäiltäessä

Lue lisää: Käypä Hoito

  • EKG

  • Kardiorespiratorinen status (sydämen ja keuhkojen auskultaatio, valtimo- ja laskimostatus, turvotukset,

    maksan palpaatio, ihon väri)

  • Verenpaine- ja syketaso

  • BMI (paino ja pituus)

  • Happisaturaatio, jos hengenahdistus levossa

  • Laboratoriokokeet:
    - PVK, K, Na, krea, fP-gluk, HbA1c, lipidit, alat, EKG, (tarv. sokerirasitus jos DM-epäily)

  • Troponiini, jos epästabiililta kuulostava oire

  • proBNP, jos epäillään sydämen vajaatoimintaa

  • Thx-rtg, jos epäillään sydämen vajaatoimintaa tai rintakivun muuta syytä

 

Perustutkimukset perusterveydenhuollossa

Lue lisää: Käypä Hoito

EKG

  • Lepo EKG on yleensä normaali

  • Vaikeassa sepelvaltimotaudissa voidaan todeta ST-muutoksia levossakin tai pienen rasituksen jälkeen

  • Mahdollisia sepelvaltimotautiin tai muuhun sydänsairauteen liittyviä EKG-muutoksia ovat

     - T-aaltomuutokset
    - Q-aallot
    - seinämähypertrofiaan viittaavat muutokset (LVH)
    - haarakatkos (RBBB, LBBB)
    - muu leventynyt QRS (> 110 ms) tai haarakekatkos (LAHB)
    - eteisvärinä

Sydämen ultraääni

  • Mikäli saatavilla

  • Paikalliset liikehäiriöalueet

  • Rasitus-ECHO: hyvä spesifisyys sepelvaltimotaudille

  • Läppäviat

  • Ejektiofraktio (< 35% → kiireellinen lähete ESH)

 

Kroonisen rintakivun erotusdiagnostiikkaa

Lue lisää: Käypä Hoito

Sydänperäisiä syitä

Ei-sydänperäisiä syitä

  • Krooninen sepevaltimotauti (oireyhtymä)

  • Aorttaläpän ahtauma

  • Hypertrofinen kardiomypatia

  • Rytmihäiriö (takyarytmia): krooninen eteisvärinä tai eteislepatus

  • Runsas lisälyöntisyys

  • Sydämen mikroverenkierron häiriö tai sepelvaltimo spasmi

  • Mitraaliläppäprolapsi

  • GI-kanavan sairaus: refluksitauti

  • Tuki- ja liikuntaelinsairaus

    • kylkiväli- tai rintalihaksen kiputila

    • Tietzen oireyhtymä (palpaatioarkuus kylkiluunivelessä)

    • kylkiluuniveltentulehdustila (reuma ym.) tai –artroosi

    • kaula- tai rintarangan välilevyn pullistuma ja säteilykipu

    • olkapään kiputila (subakromiaalibursiitti ym.)

  • Fibromyalgia

  • Postherpeettinen neuralgia

  • Toiminnallinen rintakipu

 

Kroonisen hengenahdistuksen erotusdiagnostiikkaa

Lue lisää: Käypä Hoito

Sydänperäisiä syitä

Ei-sydänperäisiä syitä

  • Stabiili sepelvaltimotauti

  • Sydämen systolinen ja diastolinen vajaatoiminta

  • Krooninen läppävika (ahtauma tai vuoto)

  • Kardiomyopatiat

  • Krooninen keuhkoembolisaatio ja pulmonaalihypertonia

  • Rytmihäiriö (taky- tai bradyarytmia)

    • krooninen eteisvärinä tai eteislepatus

    • sairaan sinuksen oireyhtymä tai AV-johtumishäiriö

    • runsas lisälyöntisyys

  • Konstriktiivinen perikardiitti

  • Synnynnäinen sydänvika

  • Keuhkosairaus (astma, COPD, keuhkofibroosi ym.)

  • Obesiteetti

  • Huono hapenottokyky

  • Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

  • Heikentynyt hengitystyö (ALS, MS-tauti, palleahalvaus rintakehän deformiteetit ym.)

  • Uniapnea (yölllinen)

  • Systeemiset syyt (anemia, hypotyreoosi, maligniteetti ym.)

  • Lääkkeen aiheuttama keuhkoreaktio (mm. amiodaroni)

 

Hapenottokyky huonontuu iän mukana – enemmän fyysisesti inaktiiveilla

Lue lisää: Booth ym 2012

80-vuotiaan kestävyysharjoitelleen hapenottokyky voi olla yhtä hyvä kuin 50- vuotiaan ”sohvaperunan”

→ Fyysisesti inaktiiville tulee ikääntyessä rasitushengenahdistus ilman sydänsairauttakin

(klikkaa kuvaa suurentaaksesi sen)

Booth ym 2012

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *