Matkustaminen ja rokotukset

Biologista hoitoa saavien potilaiden rokotukset

  • Yleisenä periaatteena voidaan todeta, että inaktivoituja mikrobeja tai niiden puhdistettuja antigeeneja sisältäviä rokotteita voidaan antaa turvallisesti. Näitä rokotteita voidaan antaa samanaikaisesti eri paikkoihin tai keskenään millä aikavälillä tahansa.

Eläviä heikennettyjä rokotteita ei saa antaa potilaalle, joilla on käytössä biologinen lääkitys, vaan on huolehdittava että nämä rokotteet annetaan ENNEN biologisen lääkkeen aloittamista (tällä hetkellä esim. vesirokko-, tuhkarokko-, vyöruusu- ja keltakuumerokotteet).

Suositeltavat rokotukset ennen hoidon aloitusta

Pneumokokki

  • Konjugaattirokote (PCV13)
  • Annetaan biologisen hoidon aloituksen yhteydessä. Rokotuksen ja biologisen hoidon antamisen välillä olisi hyvä olla vähintään 2 viikkoa väliä, jotta saavutettaisiin mahdollisimman hyvä rokotevaste. Biologisen hoidon aloitusta ei tule kuitenkaan lykätä rokotusten vuoksi!
  • Jos potilas on saanut aiemmin PPV23-rokotteen, PCV13- rokote voidaan antaa kun edellisestä rokotuksesta on kulunut vähintään vuosi.

Influenssa

  • Annetaan vuosittain ennen epidemiakauden alkua syksyisin
  • Influenssa-rokotetta suositellaan myös perheenjäsenille

Kansallisen rokotusohjelman mukaisten rokotteiden tulisi olla voimassa.

Kurkkumätä ja jäykkäkouristus (dT)

  • Jos edellisestä rokotuksesta on yli 10v, suositellaan tehosteen hakemista.
  • Rokotuksen voi antaa myös hoidon aikana.
  • Ajankohtaiset rokotusohjeet THL:n sivuilta

Tuhkarokko

  • Vuodesta 1975 lähtien kansalliseen rokotusohjelmaan on kuulunut MPRrokote, joka sisältää tuhkarokkorokotteen.
  • Armeijassa on annettu tuhkarokkorokotettu vuosina 1986-2000.
  • Ennen 1970-lukua syntyneista suurin osa on sairastanut tuhkarokon.
  • Epäselvissä tilanteissa voidaan tarkistaa tuhkarokko-vasta-aineet (S-Morb-Ab).
  • Jos potilas ei tiedä sairastaneensa tuhkarokkoa eikä ole saanut MPR-rokotetta tai tuhkarokko-vasta-aineet ovat negatiiviset, voidaan
    potilas rokottaa. Tämän pitäisi tapahtua hyvissä ajoin ennen immunosuppressiivisen hoidon aloitusta (kaksi rokotuskertaa 6kk välein).
  • Hoidon alettua rokotetta ei saa antaa!

Vesirokko

  • Jos potilas ei tietääkseen ole sairastanut vesirokkoa, voidaan tarkistaa vesirokko-vasta-aineet (S-VZVAb).
  • Jos potilas ei tiedä sairastaneensa vesirokkoa tai vesirokko-vasta-aineet ovat negatiiviset, voidaan potilas rokottaa (kaksi rokotuskertaa 3kk välein). Tämän tulisi tapahtua 6-8 vkoa ennen immunosuppressiivisen lääkityksen aloitusta.
  • Jos potilasta ei voida rokottaa ja perheessä on vesirokkoa aiemmin sairastamattomia perheenjäseniä, voidaan perheenjäsenet tarvittaessa rokottaa.
  • Hoidon alettua rokotetta ei saa antaa!