Diagnostiset tutkimukset

 

Kajoamattomat sepelvaltimotaudin tutkimukset

Lue lisää: ESC 2019

Tutkimusmenetelmä

Sensitiivisyys

Spesifisyys

Suureen vaaraan viittaava löydös

Rasitus-EKG

45-50 %

85-90 %

>3 % vuosittainen kuolleisuus

Duke-riskilaskurilla

Sydänlihasperfuusion gammakuvaus

(SPECT)

73-92 %

63-87%

≥ 10 % iskemia-alue vasemmasta kammiosta

Sydänlihasperfuusion PET kuvaus

81-97 %

74-91 %

≥ 10 % iskemia-alue vasemmasta kammiosta

Rasitus echo (fyysinen)

tai
Rasitus echo (vasodilataattori)

80-85 % 72-79 %

80-88 % 92-95 %

≥3of16 hypokineettista/akineettista segmenttiä

Vasodilataattori MRI tai
Dobutamiini MRI

67-94 % 79-88 %

61-85 % 81-91 %

≥ 2 of 16 perfuusiodefektisegmenttiä tai ≥ 3 dobutamiini-indusoitua dysfunktionaalista segmenttiä

Koronaari-CT tai Invasiivinen angio

95-99 %

64-83 %

3-suonitauti, jossa proksimaalisia ahtaumia, päärunkotauti tai LAD tyviahtauma (FFR ≤ 0.80)

© ESC 2013 ja 2019

 

Rasituskokeen indikaatiot

Lue lisää: TerveysporttiLääkärilehti

  • Käytetään ensisijaisesti potilaan suorituskyvyn, oireen, rytmihäiriöiden, verenpainevasteen ja ennusteen arvioinnissa
  • Sepelvaltimotaudin diagnostiikassa vasta toissijainen tutkimusmenetelmä keskisuuren ennakkotodennäköisyyden potilaalle, jos CT tai perfuusiokuvantaminen ei ole saatavilla
  • Laskettava ennakko- ja tutkimuksen jälkeinen todennäköisyys (Bayesin teoreema, ks. kuva)
  • Huomioitava väärän positiivisen ja negatiivisen tuloksen suuri mahdollisuus
  • Muistettava pitää 2-3 vrk tauko anti- iskeemisestä lääkityksestä (b-salpaajat, pitkävaikutteiset nitraatit)

Älä tee potilaalle sepelvaltimotaudin diagnosoimiseksi rasituskoetta, jos:

Jos ennakkotodennäköisyys hyvin pieni tai hyvin suuri (hyvin suuri: lähetä potilas angiografiaan)

Hyvin pieni ennakkotodennäköisyys (muut rintakivun syyt)

Lepo-EKG:ssa LVH, LBBB, tahdistettu rytmi, ST- muutoksia (esim. digitalis)

Huono liikuntakyky, tuki- ja liikuntaelinvaivat, vaikea obesiteetti tai keuhkosairaus

(klikkaa kuvaa suurentaaksesi sen)

Bayesin teoreema

Rasituskokeen tulkinta

Lue lisää: Terveysportti

  • Ollakseen diagnostinen ST-välin muutoksille, olisi >85% syketaso maksimista saavutettava
  • Positiivinen rasituskoe:
    • Horisontaalinen, hitaasti ylöspäin viettävä tai alaspäin viettävä, vähintään 1 mm ST-lasku
    • Ohimenevä ST-nousu: potilas toimitettava sairaalaan/angiosaliin sepelvaltimokohtausprotokollaa noudattaen
    • Kokeen aikana rintakipu tai hengenahdistusoire vahvistaa diagnostista tarkkuutta
    • Positiivinen rasituskoe ei tarkoita sepelvaltimotaudin varmaa diagnoosia: tarvittaessa diagnoosi on varmistettava sepelvaltimokuvauksella
  • Rasituskokeessa huonoa ennustetta kuvaavia tekijöitä ovat → TEE LÄHETE
    • Heikko suorituskyky (alle 5 MET-yksikköä)
    • Voimakkaat ja laaja-alaiset iskeemiset EKG-muutokset (ST-nousu tai ST-lasku)
    • Tyypillinen rintakipuoire pienellä kuormalla tai sykkeellä
    • Vaimea systolisen verenpaineen nousu tai erityisesti verenpaineen lasku
    • Kammiotakykardia ja -värinä
  • Potilaan 5 vuoden ennuste Duke-riskilaskurilla
  • Jos diagnoosi jää epäselväksi, harkitse lähete kuvantamistutkimuksiin

Lähde: Laukkanen J. et al, Lääkärilehti 2011

(klikkaa kuvaa suurentaaksesi sen)

Sepelvaltimoiden tietokonetomografia (TT/CT)

Lue lisää: Kardologian oppikirja

(klikkaa kuvaa suurentaaksesi sen)

  • Matalan tai keskisuuren riskin potilas
  • Yleensä ≤ 65v. potilaille
  • Erityisen hyvä tutkimus sepelvaltimotaudin poissulkuun, kun ennakkotodennäköisyys on <50%
  • Sensitiivisyys merkittävän sepelvaltimoahtauman toteamisessa on 98 %, spesifisyys 82 %, positiivinen ennustearvo 91 % ja negatiivinen ennustearvo 99 %
  • Koronaarikalkkiscore (Agatson score) ennustaa sepelvaltimotapahtumia
  • Sydämen mitat ja ejektiofaktio
  • Suuret verisuonet ja parenkyymielimet
  • Sädeannos keskimäärin 3–4 mSv

Muita tutkimuksia harkittava ensisijaisesti, jos (tutkimus voi jäädä epädiagnostiseksi):

  • Hyvin suuri ennakkotodennäköisyys, kiireellisen revaskularisaation tarve
  • Runsaat sepelvaltimokalkit tiedossa tai todennäköiset (tupakoitsijat, diabeetikot, munuaispotilaat, iäkkäät)
  • Epäsäännöllinen syketaso (FA, runsas VES)
  • Merkittävä obesiteetti (BMI > 35)
  • Huono ko-operaatio (hengitys)

 

Sydänlihasperfuusion gammakuvaus (SPECT)

Lue lisää: Kardologian oppikirja

(klikkaa kuvaa suurentaaksesi sen)

  • Keskisuuren riskin potilas (5-50 %)
  • Hyvä tutkimus iäkkäämmille (>65v.), joilla haetaan iskemianäyttöäajatellen mahdollisia revaskularisaatiotoimenpiteitä
  • Arvio revaskularisaation tarpeesta nuoremmillakin
    • Totaalitukokset
    • Aiemmin sairastettu infarkti, viabiliteetin osoittaminen
    • Aiemmin tehty revaskularisaatio (PCI/CABG)
  • Ejektiofraktio ja vasemman kammion tilavuus
  • Huom. Suhteellinen (kvalitatiivinen) perfuusion tutkimusmenetelmä
    • 3-suonitaudissa tai vasemman sepelvaltimon päärunkotaudissa voi antaa väärän negatiivisen löydöksen
    • Huom. ero PET-tutkimukseen, joka on kvantitatiivinen menetelmä (ml/g/min)
  • Suoliaktiivisuus voi aiheuttaa arfefaktaa alaseinän alueelle
  • Normaalilöydös on yhtä vahva suotuisan ennusteen (sydäntapahtuman vuotuinen riski < 1 %) osoittaja kuin normaali löydös sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa
  • Potilas voidaan kuormittaa farmakologisesti (mm. regadenosoni, dobutamiini), jos polkeminen ei onnistu
  • Säderasitus on n. 7 mSv
  • Rasitus ja lepokuvaus tehdään > 3h kuluttua toisistaan

Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus (koronaariangio)

Lue lisää: Kardologian oppikirja

Aiheet:

  • Rintakivun/hengenahdistuksen syyn selvittäminen silloin, kun sepelvaltimotaudin riski on vähintään keskisuuri tai suuri
  • CCS3-4 oireiset potilaat
  • Haittaavia oireita asianmukaisesta lääkityksestä huolimatta
    • Nuoremmat herkemmin angioon ilman lääkityksen titraamista maksimiin
    • Iäkkäillä ja monisairailla ensin lääkityksen optimointi (ASA, statiini ja vähintään 2 anti-iskeemistä lääkettä)
  • Sydämen vajaatoiminnan etiologisena selvittelynä
  • Rintakipuoire ja riskiammatti (lentäjä, ammattiautoilija, veturinkuljettaja)
    • SVA tutkimukseen asti
  • Rasituksessa esiintyvä tajunnanhäiriö tai todettu vakava rytmihäiriö

  • 90 % tutkimuksista voidaan tehdä polikliinisesti paikallispuudutuksessa rannevaltimon kautta

  • Vakava komplikaatioriski pieni < 1 %
  • Samalla voidaan tehdä iskemiaosoitus painevaijerilla (FFR)
  • Pallolaajennushoito yleensä joko samalla kertaa tai hankalissa tapauksissa myöhemmin elektiivisesti
  • Jodiallergia ei ole este: profylaksia

(klikkaa kuvaa suurentaaksesi sen)

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *