• Anamneesi: kts. potilaan välilehti
• Psoriaasidiagnoosi on yleensä kliininen. Epäselvässä tilanteessa ota koepala keskeltä hoitamatonta läiskää 4-6 mm stanssilla. Tarkista myös kynnet ja nivelet.
• Pisarapsoriaasia epäiltäessä tarkista nieluviljely (Streptococcus pyogenes).
• Huomioi psoriaasin liitännäissairaudet jo diagnoosivaiheessa. Keskivaikeaa ja vaikeaa psoriaasia sairastavalla
  on suurentunut riski sydän- ja verisuonitauteihin, verenpainetautiin, tyypin 2 diabetekseen, tulehduksellisiin suolistosairauksiin, rasvamaksaan ja keliakiaan. Huomioi alkoholin käyttö ja tupakointi.
• Kannusta potilasta terveellisiin elämäntapoihin: tupakoimattomuuteen, alkoholin käytön rajoittamiseen, normaalipainoon ja säännölliseen liikuntaan.
• Liitännäissairauksia voidaan todeta jo lapsilla (tavallisimpia uveiitti, ylipaino, hypertensio, hyperlipidemia, masennus).
• Muistuta hampaiston säännöllisestä tarkastuksesta ja infektioiden hoidon tärkeydestä.
• Arvioi myös ahdistuneisuus ja masentuneisuus ja ohjaa potilas tarvittaessa mielenterveyspalveluiden piiriin.
• Ihopsoriaasi voidaan hoitaa perusterveydenhuollon puolella, jos
  • oireilu on hallittavissa asianmukaisella paikallishoidolla
  • ei ole tarvetta valohoidolle tai systeemilääkitykselle
  • oireilu ei aiheuta työkyvyttömyysongelmaa

Riskitekijöitä psoriaasin puhkeamiselle ja pahenemiselle:

• Perinnöllinen alttius.
• Stressi, masennus, ylipaino ja tupakointi sekä runsas alkoholinkäyttö.
• Erilaiset infektiot (kuten nielun streptokokki-infektiot, parodontiitti ja muut hammasinfektiot sekä HIV).
• Traumat (Köbnerin ilmiö).
• Eräät lääkkeet; litium, klorokiini, terbinafiini, interferonit alfa ja gamma sekä imikimodi.