Seurantakäynti 6-24kk välein

  • Sinulle tulee kirjeitse kutsu kontrollikäynnille. Mikäli ennen kontrollikäyntiä on ohjelmoitu otettavaksi laboratoriokokeita, käy kokeissa noin viikko ennen vastaanottoaikaa.
  • Ota kontrollikäynnille mukaan tiedot käyttämästäsi lääkityksestä.
  • Mikäli psoriaasi on pysynyt oireettomana/vähäoireisena, et tarvitse lääkärinlausuntoa etkä vastaanottokäyntiä poliklinikalla, voidaan aika muuttaa soittokontrolliksi.
  • Arvioi käytössä olevan lääkehoidon vaste ja mahdolliset sivuvaikutukset.
  • Laske PASI ja BSA.
    • PASI (prosiasis area and severity index) = psoriaasin vaikeusasteen arvioinnissa käytettävä numeerinen suure, joka muodostuu ihoalueittain arvioiduista iho-oireiden laajuudesta, punoituksesta, hilsehdinnästä ja paksuudesta.
    • BSA (body surface area) kertoo oireiden prosenttiosuuden ihopinta- alasta. 1 % vastaa noin kämmenen pinta-alaa (kämmen ja sormet).
  • Tarkista kynnet: onko kynsissä pitting-kuoppaisuutta, onykolyysiä, kynnen alaista hyperkeratoosia, öljyläikkiä, leukonykiaa tai splinter- hemorragiaa?
  • Onko potilaalla ollut nivel- tai jänneoireita tai daktyliitteja?
  • Ohjaa tarvittaessa reumatologin arvioon, mikäli niveloireet eivät ole hallinnassa nykylääkityksellä.
  • Arvioi lääkitysmuutosten tarve. Mikäli hoitovaste on riittämätön, tehosta hoitoa.
  • Kiinnitä huomiota psoriaasin liitännäissairauksiin ja ohjaa tarvittaessa perusterveydenhuoltoon.
    • Keskivaikeaa ja vaikeaa psoriaasia sairastavalla on suurentunut
      riski sydän- ja verisuonitauteihin, verenpainetautiin, tyypin 2 diabetekseen, tulehduksellisiin suolistosairauksiin, rasvamaksaan ja keliakiaan. Erityisesti keskivaikeaa tai vaikeaa psoriaasia sairastavalla on kohonnut sydäninfarktin ja aivoverenkiertohäiriön riski.
    • Huomioi alkoholin käyttö ja tupakointi.
    • Kannusta potilasta terveellisiin elämäntapoihin: tupakoimattomuuteen, alkoholin käytön rajoittamiseen, normaalipainoon ja säännölliseen liikuntaan.
    • Muistuta hampaiston säännöllisestä tarkastuksesta ja infektioiden hoidon tärkeydestä.
    • Liitännäissairauksia voidaan todeta jo lapsilla (tavallisimpia uveiitti, ylipaino, hypertensio, hyperlipidemia, masennus).
    • Arvioi myös ahdistuneisuus ja masentuneisuus ja ohjaa potilas tarvittaessa depressiohoitajan tai psykologin arvioon.
  • Päätä seuraavan kontrollin ajankohta ja ohjelmoi seuraavat seurantakokeet.
  • Anna lääkeohjaus, mikäli lääkärin kontrollissa tulee lääkemuutoksia.
  • Ohjelmoi seurantakokeet ja kontrolli määräysten mukaisesti.
  • Muista henkinen tuki.
    • Voinnin seuranta, sairauteen liittyvien tunteiden käsittely, kuunteleminen
  • Huomioi liitännäissairaudet.
    • Ravinto, liikunta, päihteet