Seurannan tavoitteet
- Seurantatarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat mm. sydänsairauden laatu, sen etenemistaipumus, lääkitystarve, liitännäissairaudet ja omahoidon onnistuminen
- Tavoitteena on arvioida lääkehoidon tehoa, lääkemuutosten ja uusien hoitojen tarpeellisuutta sekä omahoidon onnistumista
- Alkuvaiheessa kontrolleja tarvitaan useammin
- Jatkoseuranta määrittyy yksilöllisesti voinnin tai häiriöiden mukaan
- Säännöllinen seuranta vähentää sairaalahoitojaksoja, siitä aiheutuvaa kuolleisuutta ja kustannuksia
- Osa seurannasta voidaan toteuttaa etäseurantana (esim. puhelin)
Yksilöllinen hoitosuunnitelma
- Yksilöllinen hoitosuunnitelma tarkoittaa sitä, että tavoitteet on asetettu ja niitä seuraavat toimenpiteet on suunniteltu yhdessä potilaan (ja tarvittaessa omaisen tai läheisen) kanssa
- Hoitosuunnitelman päivityksestä, seurannasta ja ylläpidosta vastaa hoitava lääkäri tai muu vastuullinen terveydenhuollon ammattilainen yhdessä potilaan tai tämän omaisen kanssa
- Hoito toteutetaan hoitosuunnitelman mukaisesti
- Omahoidolla ja sen tuella on merkittävä rooli
- Etäyhteydellä toteutettava pitkäaikaissairautta sairastavan omahoidon ohjaus, Hoitotyön tutkimussäätiön hoitosuositus
Vastuut
- Seurantavastuu on yhdessä potilaan kanssa sovitulla ammattilaisella tai hoitotaholla, joka on kirjattu hoitosuunnitelmaan.
- Potilaan seuranta tapahtuu erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa ja se voidaan sopia tapahtuvaksi lääkärin ja/tai sairaanhoitajan toteuttamana
- Hoitovastuu määritellään yksilöllisesti huomioiden paitsi sydämen vajaatoiminnan vaikeusaste, myös muut sairaudet ja toimintakyvyn rajoitteet.
- Työelämässä olevat sydämen vajaatoimintapotilaat hoidetaan yhteistyössä TTH:n kanssa, ks. Työoteprosessikuvaus
- Stabiilissa tilanteessa ja monisairaalla potilaalla hoitovastuu on yleensä perusterveydenhuollon tai vanhustenhuollon vastuulla
- Edellytyksenä on, että hoitosuunnitelma on hyvin tehty
- perustason ammattilaisilla on helppo mahdollisuus erikoissairaanhoidon konsultaatioon
Vajaatoimintapoliklinikka
- Vajaatoimintapoliklinikan seurannasta hyötyvät eniten
- systolisen vajaatoiminnan diagnoosin juuri saaneet potilaat
- vaikea-asteista vajaatoimintaa sairastavat potilaat tai vaikeista oireista kärsivät potilaat, joilla on toistuvia sairaalahoitojaksoja
- potilaat, joille voidaan harkita kirurgista- tai laitehoitoa
- laitehoidossa olevat potilaat
- harvinaista taustasairautta, esim. sydänsarkoidoosia tai kardiomyopatiaa sairastavat potilaat
- nuoremmat, työikäiset potilaat, joilla tarvitaan pidempiaikaista seurantaa
- Vajaatoimintapoliklinikan seurantaan määrätään potilas työviestillä Sydänpoliklinikan hoitajien työlistalle
Sydänpoliklinikka
- Muut ESH:n seurantaan kuuluvat potilaat seurataan sydänpoliklinikalla
- kertakäynti ST-nousuinfarktin jälkeen
- kertakäynti akuutin vajaatoiminnan pahentumisen jälkeen
Hoitajavastaanotto ja etäkontaktit
- Vajaatoimintahoitajan vastaanotolla toteutetaan intensiivinen potilasohjaus ja tuetaan potilaan hoitoon sitoutumista
- Lääkärin vastaanottojen välissä potilaiden seuranta toteutetaan vajaatoimintahoitajan toimesta
- Pyritään optimaaliseen lääkehoitoon hoitajan toteuttamina lääketitrauksina
- Kontrollikäynneillä kysytään vajaatoimintaoireita - muista herkkien oireiden epäspesifisyys!
- Kardiologin konsultaatio ja kaikututkimus ovat aiheelliset, jos hoito ei tehoa tai jos perusdiagnoosi on epäselvä
- Osa käynneistä toteutuu puhelinkäynteinä
- Kardiologin sairaalassa määräämää diureettiannosta usein päästään vähentämään tilanteen korjaantuessa.
- Sydänhoitajan tuki on tärkeä etenkin vaikeaa tautia sairastaville
- Potilaan seuranta kotihoidossa
Aikataulu
Hoidon alkuvaiheessa / epävakaassa vaiheessa
- Verikokeita ja puhelinkontaktit tarvittaessa viikoittain
- Seurantakäynti 1-3 kk sisällä
Vakaassa vaiheessa
- 6-12 kk välein (kontrollin aikaistaminen, mikäli vointi heikkenee)
Yleislääkärin vastaanotto
- Vakaata sydämen vajaatoimintaa sairastavat potilaat, joille on tehty tarvittavat toimenpiteet ja joiden lääkitys on titrattu maksimaaliseksi
- Iäkkäät potilaat
Hoitajavastaanotto ja etäkontaktit
- Sydänpotilaiden hoitoon perehtyneen hoitajan vastaanotolla toteutetaan intensiivinen potilasohjaus ja tuetaan potilaan hoitoon sitoutumista
- Pyritään optimaaliseen lääkehoitoon lääkäri-hoitaja työparin toteuttamina lääketitrauksina
- Osa käynneistä toteutuu puhelinkäynteinä
- Lääkärin vastaanottojen välissä potilaiden seuranta toteutetaan tarvittaessa hoitajan toimesta
Aikataulu
Hoidon alkuvaiheessa / epävakaassa vaiheessa
- Verikokeita ja puhelinkontaktit tarvittaessa viikoittain
- Seurantakäynti 1-3 kk sisällä
Vakaassa vaiheessa
- 6-12 kk välein (kontrollin aikaistaminen, mikäli vointi heikkenee)
Laboratoriokokeet
- Karvajaa labrapaketti
- PVK
- Na, K, Krea, eGFR
- Alat
- proBNP
- Ferrit ja TfFesat (Rautahoidon tarpeen arvioimiseksi, jos LVEF <45%)
- Lisätään: lipidit, fp-gluk ja HBA1c sepelvaltimotautia ja DM2 sairastavilla
- Karsarko labrapaketti
- Edellisten lisäksi
- TnT
- Ca-ion
- hs-CRP
- proBNP
- D-25
- fp-Gluk
- HbA1c
- Amiodaronihoitoa saavilla:
- EKG, S-TSH, T4V, S-ALAT, lipidit, krea,k,na (3-6 kk välein)
- Spirometria, diffuusiokapasiteetti, THX-rtg vuosittain
- Silmätutkimus oireisille
EKG
- Aina otettava lääkärin kontrollikäynneille
- Lisäksi aina päivystyksellisesti, jos vaikea rytmihäiriö, synkopee tai rintakipuoireita
Keuhkokuva
- Tarpeen mukaan epäiltäessä kongestiota tai keuhkoinfektiota
Sydämen ultraäänitutkimus
- Tehdään aina erikoissairaanhoidon lääkärin vastaanotolla
- Oireiston vaikeutuessa tuntemattomasta syystä
- Ilmaantuu uusi sivuääni
- Harkitaan hoidon tehostamista (ICD, vajaatoimintatahdistin, ARNI)