- Elämän loppuvaiheen hoidon tarkoituksena on varmistaa, että potilas saa laadukasta hoitoa myös sen jälkeen, kun sydämen vajaatoiminnan ennusteeseen ei enää voida vaikuttaa.
- Elämän loppuvaiheessa hoidon tulee olla kokonaisvaltaista, ja siinä tulee huomioida myös sairauteen liittyvä henkinen kärsimys ja potilaan läheiset (ns. psykososiaalinen tuki)
- Tutkimusten mukaan hyvin järjestetty palliatiivinen hoito elämän loppuvaiheessa lisää potilaiden ja omaisten tyytyväisyyttä, kohentaa elämänlaatua ja vähentää sairaalahoidon tarvetta ja näin myös hoidosta aiheututuvia kustannuksia
- Palliatiivinen hoito voidaan käynnistää jo ennen palliatiiiviseen hoitolinjaan siirtymistä ja sitä voidaan toteuttaa siellä missä potilas kulloinkin on
- Palliatiiviseen hoitolinjaan kannattaa siirtyä, jos potilaalla on optimaalisesta sydänsairauden hoidosta huolimatta huonon ennusteen tunnuspiirteitä
- toistuvia sairaalahoitoa vaativia pahenemisvaiheita
- heikentyvä toimintakyky ja lisääntyvä avuntarve arjessa
- diureettiresistenssi, munuaisten vajaatoiminta (kasvavat diureettiannokset, heikkenevä GFR)
- aiempaa matalampi verenpainetaso (lääkeannoksia joudutaan keventämään)
- kakeksia, hypoalbuminemia
- Palliatiivinen hoito koostuu seuraavista keskeisistä osa- alueista:
- Oireiden systemaattinen kartoitus (ESAS) ja hyvä hoito
- Kattava ennakoiva hoitosuunnitelma: ajoissa tehdyt hoidon linjaukset, hoidon rajaukset ja hoitoturvan pystyttäminen lähemmäs kotia vähentävät potilasta hyödyttämättömiä sairaalahoitoja ja kotisairaalan turvin potilasta voidaan usemmin hoitaa kotona myös pahenemisvaiheessa
- Aktiivinen omahoito (ks. kohta Omahoito)
- Tahdistinsäätöjen optimointi (mm. iskuominaisuudet, syketaso)
- Viimeistään saattohoitovaiheessa tulisi olla sovittuna ns.saattohoidon tukiosasto, jonne voi hakeutua tarvittaessa suoraan oireiden vaikeutuessa
- Potilaan ja hänen läheistensä psykososiaalinen tuki
- Terveyskylä-sivuston Palliatiivinen Talo
- Palliatiivisen potilaan palveluketju Pohjois-Karjalassa
- Hoidon linjaamisesta ja siihen liittyvistä keskusteluista vastaa hoitava lääkäri, joka hoitaa potilasta siinä tilanteessa kun tämä keskustelu on ajankohtainen
- Palliatiivinen hoito (tai sen loppuvaihe saattohoito) kirjataan sairaskertomukseen samalla ICD- koodidiagnoosilla Z51.5
- Valtaosa palliatiivisen vaiheen sydänpotilaista hoidetaan perustasolla eli perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon osastolla/poliklinikalla,asumispalveluyksiköissä ja kotihoidossa, joissa ns. perustason palliatiivista hoitoa toteuttaa pääasiassa potilasta muutenkin hoitava yksikkö
- Vaikeaa ja parantumatonta sydänsairautta sairastavalla potilaalla tulee aina olla nimettynä hoidosta vastaava taho, jonne potilas tai omainen voi ottaa yhteyttä. Aluettaiset yhteystiedot ks. palliatiivisen potilaan palveluketju
- Osa potilaista tarvitseee erityistason palliatiivista hoitoa palliatiivisella poliklinikalla, palliatiivisella osastolla tai kotisairaalassa. Erityistilanteissa kannattaa harkita Siun Soten Palliatiivisen keskuksen (erityistaso) konsultaatiota:
- Vaikeat oireet joita ei perustason oirehoidolla ole saatu hallintaan
- Kotisairaalan tuki palliatiiviseen hoitoon
- Oirehoidossa tarvitaan erityisosaamistam esim. kajoavat toimepiteet tai valmiutta palliatiiviseen sedaatioon
- Erityinen psykososiaalisen tuen tarve: haastava sosiaalinen tilanne ja läheisten tuen tarve (esim. perheessä alaikäisiä lapsia), vaikeus sopeutua sairauden tilanteeseen ja lähestyvään kuolemaan
- Palliatiivisen hoidon käytännön järjestelyissä tarvitaan konsultatioapua
- Ennakoivassa hoitosuunnitelmassa on tärkeää olla kuvattuna sydänsairauden tilanne, sairauden hoitolinja (parantava hoitolinja, sairauden etenemistä hidastava linja, palliatiivinen hoitolinja tai saattohoito) ja suunnitelma hoidon käytännön toteutuksesta sekä mahdolliset potilaalle hyödyttömien hoitojen rajaukset esim. elvytys
- Ajantasainen ennakoiva hoitosuunnitelma tulisi olla käytettävissä kaikilla, jotka osallistuvat kyseisen potilaan hoitoon
- Potilaan kannattaa ajoissa pohtia omaa hoitotahtoaan ja keskustella siitä läheistensä ja hoitavan lääkärin kanssa.
- Potilasohje: hoitotahto
- Siun Soten hoitotahtolomake
- Yhdessä lääkärin kanssa laaditun ennakoivan hoitosuunnitelman, kotisairaanhoidon ja kotisairaalan tuella hoito on entistä useammin mahdollista myös kotona, vaikka sairaus olisi jo pitkälle edennyt
- Kotisairaalan yhteystiedot
- Oireiden systemaattisessa kartoituksessa kannattaa käyttää apuna ESAS-oirelomaketta
- Jos oireiden paheneminen liittyy sydämen vajaatoiminnan pahenemisenvaiheeseen ja esim. nestelastin kertymiseen, ensisijaista on optimoida sydämen vajaatoiminnan lääkitys ( esim. diureettiannos) ja muu sydänsairauteen liittyvä hoito
- Jos potilaalla on hankalia oireita sydänsairauden optimaalisesta hoidosta huolimatta, voidaan käynnistää tehokas oireiden lääkehoito
- Jäännöshengenahdistusta ja kipuja voidaan etenkin saattohoitovaiheessa lievittää pieniannoksisella opioidilla
- Happohoitoa voidaan kokeilla jos todetaan hapenpuute (SpO2 alle 90%), muussa tapauksessa tuuletin voi riittää
- Tietoa oirehoidosta Palliatiivinen hoito ja saattohoito
- Jos potilaalle on tehty palliatiivisen hoidon kirjaus riskitietoihin, hänelle voidaan luovuttaa kotiin lainkaan happirikastin ilman keuhkolääkärin konsultaatiopyyntöä keuhkopoliklinikalta. HUOM. Ennen kotihappihoidon aloittamista on tärkeää tehdä hoitokokeilu ja varmistua siitä että happihoidosta on potilaalle hyötyä (ilman hypoksemiaa ei välttämättä ole)
- Saattohoidon lääkevalikoima sydänkeskuksessa on erillinen ohje
- Kotihappirikastinhoidon ohje
Palliatiivisen Potilaan Palveluketju Pohjois-Karjalassa
Potilasohjeet: Mitä tarkoittaa hoitotahto
Terveyskylä-sivuston Palliatiivinen Talo
