Liikunta ja fysioterapia

Lue lisää

Terveyskylä: sydämen vajaatoiminta ja liikunta

NYHA-luokitus

RPE - koetun kuormittavuuden asteikko (6-20)

  • Suorituskyky ja hapenottokyky paranevat
  • Hengenahdistus ja väsyminen rasituksessa lievenevät
  • Keuhkojen minuuttitilavuus ja hengitystyö vähenevät
  • Syketaajuus pienenee levossa ja nousee hitaammin rasituksessa
  • Sydämen maksimi minuuttitilavuus kasvaa, kun maksimisyke nousee
  • Neuroendokriininen yliaktivaatio vähenee
  • Luurankolihasten aerobinen energiantuottaminen lisääntyy ja aerobinen kynnys nousee
  • Verisuonten laajenemiskyky paranee
  • Endoteelintoiminta paranee
  • Lihasvoimaharjoittelu parantaa merkittävästi lihasvoimaa
  • Sydänlihaksen toiminta paranee
  • Mieliala ja elämänlaatu kohenevat
  • Liikunta vähentää sydänpotilaan kuolleisuutta ja vajaatoimintajaksoja

Osastofysioterapia

Uusi sydämen vajaatoiminta -diagnoosi tai sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaihe

  • Lääkäri/hoitaja toteaa fysioterapian tarpeen ja tekee fysioterapiapyynnön
  • Fysioterapia sairaalan vuodeosastolla (liikkumisen lisääminen asteittain, rasitustuntemuksen arvioiminen, liikuntaneuvonta)
  • Jatkohoidon/kuntoutuksen tarpeen arviointi

Polikliininen fysioterapia

  • Lääkärin tai vajaatoimintahoitajan lähetteellä liikuntaohjaus erikoissairaanhoidon fysioterapeutin vastaanotolla
  •  1–3 käyntikertaa 1–3 kuukauden välein
  •  Jatko-ohjaus perusterveydenhuollon fysioterapiaan ilman erillistä lähetettä (yksilö- ja/tai ryhmäohjaus)

Linkit

  • Tavoitteena on liikkuvuuden ja koordinaation lisääntyminen.
  • Nivelten liikkuvuus ja kudosten venytyksen sieto lisääntyvät jo muutaman viikon harjoittelulla. Rakenteelliset muutokset tapahtuvat todennäköisesti vasta 6–8 viikon jälkeen.
  • Parhaat tulokset saavutetaan turvallisesti pitkäkestoisilla (15–60 sekuntia) ja pienellä voimalla tehtävillä venytyksillä. Suositeltava toistojen määrä on 3–5 venytystä lihasryhmää kohti. Iäkkäillä tehokkaan kertavenytyksen kesto saa olla pidempi sidekudoksissa tapahtuneiden muutosten vuoksi.
  • Mitkä tahansa suurella liikelaajuudella tehtävät harjoitteet parantavat notkeutta. Suositeltavia lajeja ovat mm. keppivoimistelu, voimistelu, venytykset, jooga, taiji.
  • Tavoitteena on aerobisen suorituskyvyn, submaksimaalisenrasitussiedon, sekä lihasvoiman ja lihaskestävyyden säilyminen tai parantuminen.
  • Liikuntamuotoina esimerkiksi kävely, sauvakävely, pyöräily, kävelyharjoittelu, kuntopyöräily, golf, vesiliikunta (sopivin veden lämpötila on 24–32 astetta).
  • Huomio rytmihäiriötahdistinpotilaalla liikuntalajin valinnassa:
  • Turvallisuus, esim. uidessa kaveri mukana
  • Tahdistimeen kohdistuvien iskujen ja hankauksien välttäminen
  • Liikkuminen on aloitettava hyvin rauhallisesti
  • Harjoittelun intensiteetti on hyvä pitää aluksi suositusalueen alaosissa
  • Monille potilaille kestävyysharjoittelu on aluksi helpompi tehdä tauotettuna intervalleihin
  • Intervalliharjoittelun tavoitteena on saada aikaan voimakkaampi lihaskuormitus pienemmällä sydänkuormituksella
  • Lyhyet kuormitusjaksot vuorottelevat levon tai kevyiden rasitusjaksojen kanssa. Suuritehoiset intervalliharjoittelut parantavat hapenottokykyä jopa enemmän kuin kestävyysliikunta.
  • Intervalliharjoittelu vaatii enemmän valvontaa ja ohjausta, sillä harjoittelumuoto ei ole niin tuttu.
  • Ensisijaisesti kannattaa lisätä harjoittelutiheyttä ja vasta myöhemmin lisätä intensiteettiä. Harjoittelun toteutumisen seurannassa voi käyttää askelmittaria ja liikuntapäiväkirjaa.
  Toivottu vaikutus Intensiteetti Toistot Tiheys
1 Tulla sinuiksi matalaintensiteettisen kestävyysharjoittelun kanssa Kävelytestin syke/koettu kuormitus, tavoitteena RPE 11-14 harjoituksen lopussa Aluksi 5 min yhtäjaksoista etenemistä, tavoitteena pystyä etenemään 10 min yhtäjaksoisesti Minimissään 4x/vko; tavoitteena 7x/vko
2 Lisätä asteittan yhtäjaksoisen etenemisen pituutta; mikäli pystyy, voi lisätä harjoituksen koettua kuormittavuutta vaiheeseen 1 verrattuna Kävelytestin syke/koettu kuormitus, RPE voi harjoituksen lopussa olla 12-14 10-20 min yhtäjaksoista etenemistä, tavoitteena pystyä etenemään 30-40 min minimissään 4x/vko; tavoitteena 5-6x/vko
3 Lisätä asteittain yhtäjaksoisen etenemisen pituutta ja/tai viikottaisten harjoituskertojen tiheyttä; intensiteettiä ei tarvitse lisätä Kävelytestin vauhti/koettu kuormitus, RPE voi harjoituksen lopussa olla 12-14 40-50 min yhtäjaksoista etenemistä, tavoitteena pystyä etenemään 50-60 min Tavoitteena 6-7x/vko

 

  • Tavoitteena lihasvoiman ja kestävyyden lisääntyminen sekä arkiaskareista selviytymisen helpottuminen
  • Voimaharjoittelun kuormittavuutta ei yleensä määritellä kovin täsmällisesti. Kun lisätään tai ylläpidetään voimaa, voidaan käyttää harjoituksia, joiden kuormittavuus vaihtelee
  • Maksimiponnistelua ja hengityksen pidättämistä tulee välttää. Harjoittelun alkuvaiheessa voimaharjoittelun kuormittavuus kannattaa pitää mieluummin liian kevyenä kuin liian rasittavana
  • Joidenkin huonokuntoisten potilaiden kohdalla on parempi aloittaa harjoittelu lihasvoimaharjoittelusta, edeten siitä vähitellen aerobiseen harjoitteluun.
  • Lihasvoimaharjoittelu on osoittautunut tehokkaimmaksi menetelmäksi lisätä lihasvoimaa ja lihaskestävyyttä. Harjoittelun kokonaishyöty on suurin kun harjoitteluohjelmaan sisältyy sekä aerobista-että voimaharjoittelua 1–3 kertaa viikossa. RPE-asteikko toimii hyvin harjoituksen kuormittavuuden mittarina.
    • 2–3 kertaa viikossa etenevän harjoitteluohjelman mukaisesti
    • 8–10 eri harjoitusta
    • RPE 11–14
  • Vaihdellen ala- ja yläraajaharjoituksia, yksittäisten lihasryhmien harjoittaminen
  • Harjoittelumuotoina kuntosaliharjoittelu, kotiharjoittelu käsi-ja nilkkapainojen tai kuminauhan avulla, kotivoimistelu ilman välineitä huomioiden eritysesti alaraajat.
  Toivottu vaikutus Intensiteetti Toistot Tiheys
1

Tulla sinuiksi harjoittelun ja laitteiden kanssa, parantaa lihaskoordinaatiota

 RPE < 12 sarjan lopussa

5-10

1-3 sarjaa

8-10 harjoitusta

 2-3 kertaa viikossa
2 Parantaa lihaskestävyyttä ja
-koordinaatiota		 RPE 12-13 sarjan lopussa

12-25

2 sarjaa

6-8 harjoitusta

 2-3 kertaa viikossa
3 Lisätä lihasmassaa ja parantaa lihaskoordinaatiota RPE < 15 sarjan lopussa

10-15

2 sarjaa

6-8 harjoitusta

 2-3 kertaa viikossa

Vanhees ym. (Eur J Prev Cardiol. 2012;19:1333-56) ja Piepoli ym. (Eur J Heart Fail. 2011;13:347-57) artikkelien pohjalta muokannut Kai Savonen, LT ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri.

  • Tavoitteena sisäänhengityslihasten voiman ja kestävyyden lisääntyminen, rintakehän liikkuvuuden lisääntyminen ja submaksimaalisen rasituksensiedon parantuminen.
  • Sisäänhengityslihasten voima arvioidaan yleensä mittausta varten kehitetyllä laitteella, joka ilmaisee suuontelon paineen vesisenttimetreinä. Sisäänhengitysvoiman mittaukseen tarvitaan Micro RPM-hengityspainemittari ja nenänsulkija.
    • Tyhjennä keuhkot tyhjäksi
    • Vedä keuhkot täyteen ilmaa 2-3 sekunnin ajan
    • Paras kolmesta suorituksesta kirjataan maksimaaliseksi sisäänhengitysvoimaksi
  • Tutkimuksissa sisäänhengityksen aloitusvastus on ollut 30% maksimaalisesta suupaineesta ja vastustusta on lisätty asteittain jopa 60 prosenttiin maksimista. Uusi harjoitteluvastus määritellään välimittausten perusteella. Lihasten vahvistuessa harjoittelun kesto lisätään, koska tavoitteena on ensisijaisesti hengityslihasten kestävyyden parantuminen.
  • Harjoittelumuotoina sisäänhengitysharjoitukset Threshold-IMT –laitteen avulla (voiman ja kestävyyden harjoittelu)
    • 6–10 kertaa
    • 3–6 sarjaa
    • Päivittäin
  •  

Linkit:

Sisäänhengitysharjoitus

Hengitysharjoittelun eteneminen

Saatat myös pitää

Potilaan omahoito ja omaseuranta, ohje hoitajalle

Potilaan omahoito ja omaseuranta, ohje hoitajalle

Sydämen vajaatoimintapotilaan seuranta kotihoidossa Selvitä onko potilaan voinnissa ja suorituskyvyssä tullut muutoksia. Kirjaa muutokset ja huomiot. Pystyykö potilas nukkumaan makuulla? Onko potilaan […]