Elämän loppuvaiheen hoito

  • Elämän loppuvaiheen hoidon tarkoituksena on varmistaa, että potilas saa laadukasta hoitoa myös sen jälkeen, kun sydämen vajaatoiminnan ennusteeseen ei enää voida vaikuttaa.
  • Elämän loppuvaiheessa hoidon tulee olla kokonaisvaltaista, ja siinä tulee huomioida myös sairauteen liittyvä henkinen kärsimys ja potilaan läheiset.
  • Hyvin järjestetty palliatiivinen hoito elämän loppuvaiheessa lisää potilaiden ja omaisten tyytyväisyyttä, kohentaa elämänlaatua ja vähentää sairaalahoidon tarvetta
  • Palliatiivinen hoito koostuu seuraavista keskeisistä osa- alueista:
    • Oireiden systemaattinen kartoitus ja hyvä hoito
    • Potilasta hyödyttämättömien erikoissairaanhoidon tutkimusten, hoitojen ja osastohoitojaksojen välttäminen (hoidon linjaukset, hoidon rajaukset, hoitoturvan pystytys, ennakoiva hoitosuunnitelma)
    • Aktiivinen omahoito (ks. kohta Omahoito)
    • Tahdistinsäätöjen optimointi (etenkin defibrilloivissa tahdistimissa iskuominaisuuden osalta)
    • Viimeistään saattohoitovaiheessa tulisi olla sovittuna paikka niin sanotulla tukiosastolla, jonne voi hakeutua tarvittaessa suoraan oireiden vaikeutuessa
    • Potilaan ja hänen läheistensä psykososiaalinen tuki
  • Terveyskylä-sivuston Palliatiivinen Talo
 
  • Palliatiivisen potilaan palveluketju Pohjois-Karjalassa
  • Valtaosa palliatiivisista sydänpotilaista hoidetaan perustasolla eli terveyskeskuksissa, asumisyksiköissä, kotihoidossa tai erikoissairaanhoidon sydän- ja sisätautiyksiköissä
  • Palliatiivisen keskuksen konsultaatiota voi harkita jos potilaalla on jotain seuraavista:
    • Vaikeaa fyysistä kärsimystä tai vaikeita psykiatrisia oireita
    • Odotettavissa nopeasti muuttuva hoidontarve; nopeasti etenevä sairaus
    • Oireet ovat kehittyneet nopeasti ja edellyttävät välitöntä hoitoa (24/7)
    • Perustason oirehoito ei ole tuottanut vastetta tai hoidossa tarvitaan erityisosaamista, esimerkiksi kajoavia hoitomenetelmiä tai valmiutta sedaatioon
    • Sairaus aiheuttaa merkittävää psykososiaalista tai eksistentiaalista kärsimystä, kuten haastava sosiaalinen tilanne ja lisääntynyt läheisten tuen tarve (esim. perheessä alaikäisiä lapsia tai nuoria), vaikeus sopeutua lähestyvään kuolemaan
  •  
  • Potilaan kannattaa ajoissa pohtia omaa hoitotahtoaan ja keskustella siitä läheistensä ja hoitavan lääkärinsä kanssa.
  • Potilasohje: hoitotahto
  • Siun Soten hoitotahtolomake
  • Yhdessä lääkärin kanssa laaditun ennakoivan hoitosuunnitelman, kotisairaanhoidon ja kotisairaalan tuella hoito on entistä useammin mahdollista myös kotona, vaikka sairaus olisi jo pitkälle edennyt
  • Vaikeaa ja​ parantumatonta sydänsairautta sairastavalla potilaalla tulee aina olla nimettynä hoidosta vastaava taho, jonne potilas tai hänen omaisensa voi koska tahansa ottaa yhteyttä.
  • Ennakoivassa hoitosuunnitelmassa on tärkeää olla kuvattuna sydänsairauden tilanne, sairauden hoitolinja, suunnitelma hoidon käytännön toteutuksesta ja miten toimitaan voinnin muuttuessa sekä mahdolliset hoidon rajaukset eli hoidot joista potilaalle ei enää ole hyötyä esim. elvytys 
  • Hoitosuunnitelman tulisi olla käytettävissä kaikilla niillä tahoilla jotka osallistuvat potilaan hoitoon
  • Palliatiivinen hoitolinja ja saattohoito kirjataan sairaskertomukseen ICD-koodidiagnoosilla Z51.5
  • Oireiden systemaattisessa kartoituksessa kannattaa käyttää apuna ESAS-oirelomaketta 
  • Tietoa oirehoidosta Palliatiivinen hoito ja saattohoito
  • Jos potilaalle on tehty palliatiivisen hoidon kirjaus riskitietoihin, hänelle voidaan luovuttaa kotiin lainkaan happirikastin ilman keuhkolääkärin konsultaatiopyyntöä keuhkopoliklinikalta. HUOM Ennen kotihappihoidon aloittamista on tärkeää tehdä hoitokokeilu ja varmistua siitä että happihoidosta on potilaalle hyötyä (ilman hypoksemiaa ei välttämättä ole)
  • Kotihappirikastinhoidon ohje